Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytila ja hyvät käytännöt – miten sääntelyä voidaan hyödyntää innovaatiopolitiikan välineenä?

Nopea teknologinen kehitys ja tarve löytää ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttävät uusia sääntelyn lähestymistapoja. Monissa maissa on otettu käyttöön erilaisia innovaatiomyönteisen sääntelyn käytäntöjä ja sääntelystä on tullut yhä tärkeämpi innovaatiopolitiikan väline. 11. toukokuuta julkaistu selvitys tarkastelee innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa Suomessa, nostaa esiin hyviä kansallisia ja kansainvälisiä käytäntöjä sekä suosituksia innovaatiomyönteisen sääntelyn kehittämiseksi.

Selvityksessä on esitetty innovaatiomyönteisen sääntelyn viitekehys sekä kuvattu innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilaa Suomessa. Lisäksi on tunnistettu innovaatiomyönteiseen sääntelyyn liittyviä hyviä käytäntöjä Suomesta ja kansainvälisesti. Yleiskuvan lisäksi aihetta on tarkasteltu kolmen alakohtaisen esimerkin (alustatalous, kiertotalous ja terveystiedon hyödyntäminen) kautta.

Selvityksen johtopäätöksinä innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytilasta todetaan muun muassa, että innovaatiomyönteisen sääntelyn merkitys on Suomessa laajasti tunnistettu, mutta käytännössä huomioitu vaihtelevasti eri hallinnonaloilla. Säädösvalmistelun yhteydessä vaikutuksia innovaatiotoiminnalle on arvioitu hyvin satunnaisesti. Jatkossa tarvitaan selkeämpiä periaatteita ja määrittelyitä siitä, miten innovaatiotoimintaa voidaan edistää säädösvalmistelun kautta.

Selvityksen osana toteutetut alakohtaiset esimerkit puolestaan havainnollistivat sääntelyn keskeistä roolia uusien kasvualojen kehittämisessä sekä sääntelytarpeiden ennakoinnin ja vuoropuhelun merkitystä. Kansainvälinen vertailu osoitti, että vaikka Suomessa on tunnistettavissa useita hyviä esimerkkejä innovaatiomyönteisestä sääntelystä, on Suomi silti selvästi jäljessä edelläkävijämaita erityisesti sääntelytarpeiden ennakoinnissa ja niin sanottujen neuvovan sääntelyn käytännöissä.

Konkreettisina politiikkatoimenpiteinä selvitys suosittelee innovaatiomyönteisen sääntelyn yleisten periaatteiden ja reunaehtojen tarkempaa määrittelyä, ministeriöiden välisen poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamista, säädösehdotusten arvioinnin ohjeistusten täsmentämistä sekä viranomaisten ja yritysten välisen vuoropuhelua kehittämistä. Lisäksi selvitys peräänkuuluttaa sääntelyn roolin vahvistamista innovaatiopolitiikan välineenä, innovaatiomyönteisten lainsäädännön ratkaisujen (esim. kokeilujen) rohkeampaa hyödyntämistä, sääntelytarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin lisäämistä sekä neuvovan sääntelyn ja täytäntöönpanovaiheen käytäntöjen tehokkaampaa hyödyntämistä.

Hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. Selvityksen ovat toteuttaneet 4FRONT, MDI, Technopolis Group, KPMG sekä Tuomas Takalo (Suomen Pankki / VATT) ja Otto Toivanen (Aalto yliopisto).

Lisätiedot:

Vesa Salminen, 4FRONT Oy, 040 1252 370, [email protected]
Kirsti Vilén, työ- ja elinkeinoministeriö, 029 5064 008, [email protected]     

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.