Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Kansalaisten luottamus digitalouteen syntyy pitkäjänteisellä työllä
Kansalaisten luottamus digitaaliseen liiketoimintaan ei muodostu tyhjiössä. Digitaalisten hyödykkeiden ja palveluiden kehittäminen ja tuottaminen ovat osa vastuullista ja kestävää liiketoimintaa ja hallintoa. Hyvä lähtökohta on se, että suomalainen julkishallinto nauttii kansalaisten suurta luottamusta, samoin valtaosa suomalaisesta liiketoiminnasta.
Tietosuojan kehittämisessä pitää ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien tarpeet. Keskittyminen pelkästään kuluttajien suojaamiseen tekee liiketoiminnan mahdottomaksi, ja keskittyminen pelkästään yritystoiminnan edellytysten parantamiseen puolestaan saa kuluttajat hylkäämään palvelut. Tietoturvan ja -suojan pitäisi olla luonnollisia kilpailuetuja yrityksille. Pitkällä tähtäimellä yritykset, jotka eivät pysty vastaamaan kuluttajien tarpeisiin, kuihtuvat markkinoilta. Tietosuoja ja -turva eivät kehity tyhjiössä, vaan niiden kehittymiseen tarvitaan muutenkin suotuisa ympäristö.
Kuluttajien ja kansalaisten valveutuneisuus tietoturvan ja -suojan suhteen vaihtelee runsaasti. Toisessa ääripäässä on melko huoleton joukko, joka ei juuri murehdi digitaalisten toimintatapojen turvallisuudesta. Toisessa ääripäässä ovat kansalaiset, jotka ovat kokonaan mahdollisuuksien puitteissa jättäytyneet digitaalisen maailman ulkopuolelle erilaisten uhkakuvien pelottamina.
Kansalaisten – jopa asiantuntijoiden – on vaikea saada kokonaiskuvaa digitaalisiin toimintatapoihin liittyvistä riskeistä. Kansalaisille on epäselvää, mitä heidän pitäisi tehdä itse, ja millaiset turva-asetukset tulevat hankittavan palvelun tai tuotteen mukana itsestään. Tilannetta eivät paranna digitaalisten palveluiden käyttöohjeet, käyttäjäsopimukset tai tietoturvaselosteet, jotka ovat yleensä uuvuttavan pitkiä ja yksityiskohtaisia. Yleensä asiakkaalla ei ole neuvotteluvaraa: joko käytät tuotetta sellaisena kuin se tarjotaan, tai et käytä sitä lainkaan. On tärkeää etsiä ja löytää keinoja, jotka parantavat yksilöiden kykyä hallita itseään koskevia tietoja. Yksi tällainen on niin kutsutun MyData-mallin käyttöönotto. Siinä ihmisille annetaan oikeus ja pääsy heistä kerättyyn dataan.
Luottamukseen ei ole oikotietä. Se ansaitaan vasta pitkällä aikavälillä. Mahdollisimman avoimet käytänteet ja palvelut ovat omiaan lisäämään kansalaisten luottamusta. Avoin data ja avoimet rajapinnat ovat askeleita tällä tiellä. Läpinäkyvyyteen kuuluu myös avoin viestintä ongelmista. Tätä myös EU:n uusi tietosuoja-asetus voimakkaasti painottaa.
Luottamus digitaalisiin palveluihin ei ole joukko temppuja ja tekniikoita, vaan se on elämäntapa. Se ei ole päämäärä vaan tie.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi).
Lisätietoja: professori Reima Suomi, p. 050 410 2282, reima.suomi(at)utu.fi, Turun yliopisto
