Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Korruptiota seurattava kattavalla riskiarviolla

Korruption seurantaan tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tiedonkeruumalli. Näin todetaan Poliisiammattikorkeakoulun koordinoiman KORSI-tutkimushankkeen loppuraportissa. Hankkeessa selvitettiin Suomeen soveltuvia korruption seurannan menetelmiä ja indikaattoreita.

Suomi voisi ottaa korruptiotilanteen seurannassa rohkeasti mallia maista, joissa korruptio on yleisempää kuin meillä. Tutkijat ehdottavat, että Suomessa koottaisiin jatkossa kansallinen korruptiokatsaus, joka perustuisi laajasti eri menetelmiin ja lähteisiin. Katsaus voisi sisältää esimerkiksi avoimesti saatavia tilastoja, tietoa kyselytutkimuksista, rekistereistä ja haastattelututkimuksista, riskiarvioita eri hallinnonaloilta tai toimialoilta sekä yritysten ja kolmannen sektorin tietoja. Katsausta koordinoisi oikeusministeriö.

Korruption moniulotteisuus vaikeuttaa mittaamista

Suomalainen korruptio kytkeytyy tyypillisesti erilaisiin rakenteisiin ja verkostoihin. Tämä vaikeuttaa korruption havaitsemista ja asettaa haasteita ilmiön ja sen piirteiden mittaamiselle. KORSI-hankkeessa pureuduttiin erityisesti vaikeasti mitattaviin korruption muotoihin, kuten epäeettiseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon.

Hankkeessa koottiin avoimista lähteistä laaja valikoima kyselyindikaattoreita, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa korruption määrällisessä tarkastelussa. Joitakin korruptiokysymyksiä testattiin Poliisibarometri-väestökyselyssä. Sen mukaan kuusi prosenttia 15–79-vuotiaista suomalaisista on täysin samaa mieltä siitä, että ”korruptio on merkittävä ongelma Suomessa”. Korruption osa-alueista ongelmallisimpina nähtiin hyvä veli -verkostot, vaali- ja puoluerahoitus, maankäyttö ja rakennusala sekä suosinta virkavalinnoissa.

Hankkeessa tarkasteltiin erikseen rakennusalaa sekä urheilukorruptiota ja kilpailumanipulaatiota. Rakennusalalla viitteitä korruptiosta voitaisiin jäljittää nykyistä tehokkaammin urakka- ja kilpailutustietojen avulla, jos julkisten hankintojen asiakirjat olisivat mahdollisimman julkisia. Myös kilpailumanipulaatioon on mahdollista puuttua. Esimerkiksi tiedot urheilijoiden työsuhteista ja palkoista, pelikäyttäytymistä ja erilaisia rikkeistä voivat sisältää vihjeitä korruptiosta. Alan seikkaperäisestä riskiarviosta voisi ottaa oppia muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Hankkeen toteuttivat Poliisiammattikorkeakoulu, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, emeritusprofessori Ari Salminen ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen, Poliisiammattikorkeakoulu, p. 0295 483 809, [email protected]
Johtaja Natalia Ollus, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, p. 050 513 5987, [email protected]
Tiiminjohtaja Tanja Tamminen, p. 044 973 7712, [email protected]
Professori (emeritus) Ari Salminen, Vaasan yliopisto, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.