Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön tarvitaan rakenteita

Jyväskylän yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön keskiössä ovat yhteiset asiakaslapset ja heitä koskeva tiedonsiirto, mutta käytännöt vaihtelevat kunnissa.

Tuore tutkimus tarkasteli neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön muotoja, varhaiskasvatuksen palveluohjausta ja neuvolan roolia siinä sekä pienten lasten vanhempien tiedonsaantia lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista.

Yhteistyö ja tiedonsiirto vaihtelevat kunnissa

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöstä säädetään kansallisesti. Kunnissa yhteistyön tukena ovat kuntakohtaiset suunnitelmat kuten varhaiskasvatussuunnitelma ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma. Työntekijöiden näkökulmasta monialaisen yhteistyön keskiössä on asiakastyö ja ratkaisujen löytäminen lapsen ja perheen tuen tarpeisiin.

Lapsen laajan terveystarkastuksen yhteydessä tehtävä tiedonsiirto on molemmissa palveluissa yksi tärkeimmäksi koettuja yhteistyön muotoja. Siinä varhaiskasvatus toimittaa vanhempien luvalla neuvolan käyttöön tietoa lapsen toiminnasta ja kehityksestä. Yhteistä asiakaslasta koskeva tiedonsiirto kuitenkin vaihtelee kunnissa. Tiedonsiirron yhtenäistäminen tukisi asiakastyötä ja edistäisi kansallisen tietopohjan kertymistä lasten hyvinvoinnista.

Palveluohjauksessa tulee muistaa myös lapsi

Lapsen terveystarkastuksen yhteydessä neuvolassa keskustellaan usein huoltajien kanssa lapsen hoidon ja varhaiskasvatuksen ratkaisuista. Näiden keskustelujen tueksi neuvolan työntekijät tarvitsevat ajantasaista tietoa varhaiskasvatuspalveluista ja niihin hakemisesta.

Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskustelujen sisällöt keskittyvät usein varhaiskasvatuksen aloituksen käytännön kysymyksiin.

”Keskusteluissa vähäiselle huomiolle näyttävät jäävän lapseen itseensä liittyvät seikat, jolloin lapsen tarpeet ja etu voivat jäädä paitsioon”, toteaa professori Maarit Alasuutari.

Keskustelujen sisällön lisäksi kehittämisen tarpeita on siinä, miten vanhemmille annetaan tietoa varhaiskasvatuksen toiminnasta ja pedagogiikasta sekä miten vieraskielisten vanhempien on mahdollista saada varhaiskasvatuksen palveluohjausta.

Soteuudistus tuo uusia haasteita yhteistyölle

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille tuo uusia haasteita neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön, tiedonsiirtoon ja palveluohjaukseen. Tulevaisuudessa tarvitaan selkeitä linjauksia ja rakenteita, jotta voidaan varmistaa molempien toimialojen työtä palvelevat ja lasten hyvinvointia edistävät yhteistyön käytännöt.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Professori Maarit Alasuutari, Jyväskylän yliopisto, p. 040 805 3513, maarit.alasuutari(at)jyu.fi ja tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7066, johanna.lammi-taskula(at)thl.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.