Tutkimus: Oikeusvaltio on EU-oikeudellinen velvoite
Euroopan unionissa oikeusvaltio ei ole vain poliittista retoriikkaa, vaan juridinen velvoite. Jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteella on vaikutusta paitsi EU:n käytännön toimintaedellytyksiin myös unionin legitimiteettiin. Oikeusvaltiota EU-oikeudessa tutkinut Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selventää oikeusvaltion käsitettä ja arvioi sen vaikutuksia Suomelle.
Oikeusvaltiolla tarkoitetaan oikeusjärjestelmän toimintaa säänteleviä periaatteita, kuten lainalaisuusperiaatetta, oikeusvarmuutta, toimeenpanovallan väärinkäytön kieltoa, tehokasta oikeussuojaa ja vallanjako-oppia. Oikeusvaltio tulee EU:ssa ymmärtää osana eurooppalaisia arvoja, joihin kuuluvat erityisesti ihmisoikeuksien kunnioitus ja kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä. EU-oikeuden nojalla oikeusvaltiollisuutta voidaan soveltaa periaatteena tuomioistuinten lainkäytössä ja viranomaistoiminnassa.
Tutkimuksessa arvioidaan, että unionin yhteisen oikeusjärjestyksen toiminnan kannalta on tärkeää ymmärtää oikeusvaltion perusperiaatteet samansisältöisesti unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. EU:ssa oikeusvaltio ei ole à la carte − yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi poimia oikeusvaltiosta haluamiansa osia ja määritellä sen peruspiirteitä EU-oikeudesta poiketen. Oikeusvaltio merkitsee myös EU-oikeuden ensisijaisuutta suhteessa kansallisiin säännöksiin. EU-oikeudessa taatut oikeudet ja velvollisuudet voivat toteutua tehokkaasti vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksipuolisesti jättää noudattamatta niitä.
Oikeusvaltio on EU:n kivijalka
Tutkimus osoittaa, että EU ei toimi ilman oikeusvaltiota. Jos oikeusvaltioperiaatetta rikotaan jäsenmaissa, voi viranomaisten hallintopäätösten tai tuomioistuinten ratkaisujen vastavuoroinen tunnustaminen halvaantua ja esimerkiksi rikoksentekijöiden luovuttaminen, velkomustuomioiden täytäntöönpano tai tavaroiden vapaa liikkuvuus vaarantua EU:ssa.
Tutkimuksella selkeytetään oikeustilaa EU:ssa ja Suomessa. Jäsenvaltioilla on EU-oikeudellinen velvollisuus luottaa toistensa oikeusjärjestelmiin; tätä voidaan edellyttää vain, jos oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan kaikkialla. Keskinäinen luottamus on viime vuosina rakoillut tuomioistuinten riippumattomuutta koskevien oikeusvaltiorikkomusten johdosta, millä voi olla tulevaisuudessa vakavia vaikutuksia unionin toimintaedellytyksiin.
Tutkimus tarkastelee myös keinoja puuttua oikeusvaltiorikkomuksiin jäsenvaltioissa, oikeusvaltion edistämistä EU:n ulkopolitiikassa sekä eräitä Suomea koskevia EU-oikeuteen liittyviä ajankohtaisia oikeusvaltion ongelmia.
Tutkimus mahdollistaa paremman käsityksen siitä, millaisia vaatimuksia EU-oikeudessa vaadittu oikeusvaltiollisuus asettaa jäsenvaltioille, kuten Suomelle. Näitä vaatimuksia on tutkittu muualla Euroopassa paljon, mutta kysymystä ei ole aiemmin tarkasteltu kattavasti suhteessa kotimaiseen oikeusvaltiollisuuteen. Tutkimuksen laadinnassa on suuntaa-antavana tausta-aineistona hyödynnetty Helsinki Rule of Law Forum -tutkimusryhmän asiantuntijoiden kesken käytyjä keskusteluita. Tämä yleiseurooppalainen keskustelu on huomioitu tutkimuksen valmistelussa, ja lisäksi keskustelun tuloksena on julkaistu oikeusvaltiollisuutta edistävä julistus.
Tutkimus on laadittu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen ovat laatineet Helsingin yliopiston professori Juha Raitio, dosentti Allan Rosas ja väitöskirjatutkija Pekka Pohjankoski.
Lisätietoja: professori Juha Raitio, Helsingin yliopisto, p. 050 531 5496, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
