Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suomen talouden vaihtelut perinteisesti olleet muita maita suurempia – koronavuonna shokki jäi kuitenkin yllättävän pieneksi
Suomen suhdannevaihtelut ovat olleet keskimääräistä suurempia verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja useisiin muihin kehittyneisiin maihin. Koronakriisissä Suomen kohtaama ulkoinen shokki jäi kuitenkin monia muita maita pienemmäksi. Globaalien arvoketjujen kautta tulleet tuotantohäiriöt pudottivat puolisen prosenttia Suomen tuotannon arvosta vuonna 2020. Häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa.
Suhdannevaihteluiden voimakkuus on kansainvälisesti pienentynyt 25 viime vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet maailmanmarkkinoiden syventyminen, sääntelyn yhtenäistyminen sekä rahoitusmarkkinoiden kehittyminen. Myös Suomessa suhdannevaihtelut ovat pienentyneet aiemmasta, joskin suhdannevaihtelut ovat meillä edelleen pysyneet suurempina kuin Ruotsissa, Tanskassa tai useimmissa muissa kehittyneissä maissa. Tämä ilmenee tuoreesta Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimuksesta ”Arvoketjut, kansainvälinen kauppa ja talouden haavoittuvuus”.
Yksi syy Suomen suuriin suhdannevaihteluihin on talouden pieni koko. Toisin sanoen, mitä suurempi maa ja mitä korkeampi elintaso, sitä pienempiä suhdannevaihtelut ovat. Suomen voimakas suhdannevaihtelu on näkynyt myös laskukausina, toteaa tutkimuksesta vastannut Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
”Niin 1970-luvun vientitaantumassa kuin 1990-luvun alun lamassakin Suomen talous supistui selvästi enemmän kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Myös 2010-luvun finanssikriisistä toivuimme hitaammin. Suurissa maissa elinkeinorakenne on usein monipuolisempi, eivätkä yksittäisten alojen heilahtelut pysty heilauttamaan koko kansantaloutta. Pienissä maissa tilanne voi olla toinen, ja tästä meillä on kokemuksiakin Nokian ja paperiteollisuuden osalta 2000-luvulla”, Ali-Yrkkö pohtii.
Suomen shokkiherkkyys koskien esimerkiksi riskipreemioiden nousua on niin ikään vertailumaita korkeampi, tosin erot ovat pieniä ja saattavat selittyä talouden rakenteilla. Yleispäteviä talousvaihtelujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin Ali-Yrkön mukaan hankala löytää. Talouskriisit ja niiden syntymekanismit poikkeavat paljon toisistaan.
Arvoketjuhäiriöiden vaikutukset jäivät Suomessa useimpia muita maita pienemmiksi
Koronakriisin vaikutukset ovat poikenneet muista suhdannevaihteluista. Koronakriisissä suhdannevaihteluihin vaikuttivat globaalit arvoketjut, joiden kautta kriisi levisi maiden ja toimialojen välillä.
Teollisuuden kohtaamat arvoketjuhäiriöt pudottivat Suomen bkt:ta noin 0,5 prosenttia. Kansainvälisessä vertailussa suurin osa maista kärsi arvoketjuhäiriöistä Suomea enemmän.
Tutkimuksen mukaan yksittäisistä toimialoista erityisesti lääketeollisuus kärsi arvoketjujen shokista, mutta vaikeuksia on ollut myös ajoneuvoteollisuudella ja kemianteollisuudella. Eniten arvoketjujen häiriöitä on esiintynyt t&k-intensiivisissä yrityksissä.
”Tämä voi selittyä sillä, että tutkimus- ja kehitystoimintaan panostavien yritysten tarvitsemat osat, komponentit ja muut välituotteet ovat yhä monimutkaisempia. Niiden hankkiminen vaihtoehtoisilta yrityksiltä on vaikeampaa verrattuna standardikomponentteihin tai raaka-aineisiin”, Etlan Ali-Yrkkö sanoo.
Häiriöt jatkuvat edelleen
Tutkimuksen yrityskyselyssä kävi ilmi, että arvoketjuongelmat vaivaavat edelleen suomalaisyrityksiä. Syy on kuitenkin eri kuin koronakriisin alussa. Silloin ongelmat aiheutuivat tarjontahäiriöistä, nyt kyse on ylikysynnästä. Kovan kysynnän seurauksena on aiheutunut nyt kapasiteettipula, kun syksyllä 2021 yritykset maailmalla eivät ole pystyneet nostamaan alas ajettua tuotantoaan tarpeeksi nopeasti kysyntää vastaavaksi. Myös kuljetusta ja logistiikkaa vaivaa nyt konttipula.
Koronan aiheuttamat häiriöt arvoketjuissa ovat ajaneet suomalaisyrityksiäkin uudistamaan toimintaansa. Yritykset pyrkivät lisäämään omaa toimintavarmuutta etsimällä vaihtoehtoisia toimittajia, vähentämällä välikäsien määrää sekä saamalla suoran yhteyden valmistajiin.
Talouden iskunkestävyyden parantamiseen ei kuitenkaan nyt julkaistun tutkimuksen mukaan löydy täsmällisiä toimia. Parhaimpia keinoja voisivat olla talouden rakenteiden monipuolistaminen innovaatiopolitiikalla sekä talouden toimintaympäristön kokonaisvaltainen parantaminen. Julkisen talouden hyvä kunto mahdollistaa reagoinnin kunkin kriisin tarpeiden mukaan.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja palvelee erityisesti talousneuvoston tietotarpeita.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla, p. 046 851 0501, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
