Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Työkykyä ja työllistymistä tukevia palveluita kehitettävä asiakkaan tarpeet edellä

Tutkimusryhmä selvitti, miten työllistymisen ja työkyvyn tuen palveluista saadaan sujuvampia. Suosituksissa korostuvat ihmislähtöisyys, palvelun ja toimeentuloetuuden yhteensovittaminen sekä tarve kehittää palveluita pitkäjänteisesti hallintoalojen yhteistyöllä.

Tutkimusryhmän mukaan työikäisille on tarjolla tukea ja palveluja työllistymiseen ja työkyvyn ylläpitoon, mutta niiden löytäminen ja yhteensovittaminen on hankalaa. Työllistymistä ja työkykyä tukevia palveluja ovat työikäisten sosiaali- ja terveyspalvelut, työterveyshuoltopalvelut, TE-palvelut, kuntien työllistymistä tukevat palvelut sekä erilaiset hankkeet ja kuntoutuspalvelut.

”Palvelujärjestelmän ammattilaiset ja asiantuntijat haluaisivat siirtyä ihmislähtöisempään toimintaan, joka huomioi paremmin sekä asiakkaat että ammattilaiset”, kertoo johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti Työterveyslaitoksesta.

Monimutkainen järjestelmä kuormittaa kaikkia

Asiakkaiden tarpeet eivät tutkimuksen mukaan toteudu hyvin työllistymistä ja työkykyä tukevissa palveluissa ja niiden muodostamissa palvelupoluissa.

”Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevilla ihmisillä palvelut ja etuudet ovat tiiviisti yhdessä, mutta se pikemminkin estää kuin tukee asiakkaan tarpeen ja tavoitteiden mukaisten polkujen rakentamista”, toteaa erikoistutkija Peppi Saikku Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kun palveluita ja niiden tavoitteita määritellään, asiakkaan tarve voi tulla ohitetuksi. Tavoitteita voivat määritellä hallinnon kustannusten säästötarve, etukäteen määritellyt palveluprosessit tai etuuslaji.

Monimutkainen etuusjärjestelmä on vaikea asiakkaille ja kuormittaa myös ammattilaisia. Toimeentulon ennustaminen muutostilanteissa on hankalaa.

”Etuusjärjestelmää pitää yksinkertaistaa. Tarvitsemme toimintakulttuurin muutosta, jossa asiakkaan tarve määrittää aidosti palvelua ja tavoitteita”, Saikku huomauttaa.

Hybriditoimija tukemaan pitkäjänteistä kehittämistä

Työkykyä ja työllistymistä tukevia palveluita kehitetään koko ajan esimerkiksi mittavassa Euroopan sosiaalirahaston hanketoiminnassa. Myös eri hallinnonaloilla on meneillään omia uudistuksiaan, jotka vaikuttavat yhteensovittamiseen.  Monialaisia työkykyä ja työllistymistä tukevia palveluita ei ole tutkimusten tulosten mukaan kehitetty pitkäjänteisesti.

”Eri hallinnonaloilla tulisi olla yhteinen suunta ja tavoite kehittämisessä. Monialaisten palveluiden, kuntoutuksen ja etuuksien yhteensovittamisen rakentamiseen tarvitaan pitkäkestoinen, hallituskaudet ja politiikkarajat ylittävä ohjelmatyö”, Juvonen-Posti kuvailee.

Tutkijaryhmän mukaan paikallisten hankkeiden ja palvelujärjestelmän uudistusten välimaastoon tarvitaan hybriditoimija, joka nivoo yhteen systeemisen kokonaisuuden sekä eri tasoja asiakastyöstä ylimpään poliittiseen johtoon. Hybriditoimija voi olla henkilö, organisaatio tai usean organisaation kehittämistiimi.

Keskeistä olisi myös lisätä palvelujärjestelmän ammattilaisten osaamista, kuten toisten työn tuntemusta ja yhteistyömenetelmiä.

”Esimerkiksi TE-palvelujen ja kuntoutuspalvelujen näkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon suuntaan pitää lisätä. Työpaikoilla taasen tarvitaan tietoa siitä, mitä toimeentulon vaihtoehtoja työhön kuntoutumisen ajalle on”, Juvonen-Posti muistuttaa.

Työikäisten monialaisten palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi -hankkeessa selvitettiin, miten monialaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut olisivat sujuvia, oikea-aikaisia ja kustannustehokkaita. Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto ja Ramboll Finland Oy. Tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Lisätiedot:

johtava asiantuntija Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos, p. 043 8243568, [email protected]
erikoistutkija Peppi Saikku, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7684, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.