Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Valtion tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arviointi valmistunut

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 21.12.2018 10.45
Tiedote 632/2018

Osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutettu arviointi koski valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta (TULA-uudistus), josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen vuonna 2013. 21. joulukuuta julkaistun arviointiraportin mukaan tutkimuskentässä ei ole tarvetta uusille mittaville rakenteellisille muutoksille. Raportissa annetut suositukset on laadittu nykyisen tutkimuslaitos- ja rahoitusjärjestelmän edelleen kehittämiseksi.

TULA-uudistuksessa asetettiin tavoitteeksi, että tutkimus toimisi aiempaa paremmin yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Tarkoituksena oli saada tutkimuslaitoskenttä vastaamaan paremmin yhteiskunnan tarpeita sekä kansainvälisen toimintaympäristön muutosta.

Uudistuksen toimenpiteet koskivat tutkimuslaitosten yhdistämistä ja yhtiöittämistä, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämistä, toimintojen kehittämistä sekä uusia päätöksentekoa tukevia tutkimuksen rahoitusmuotoja kuten strategisen tutkimuksen rahoitus (STN) ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS). 

Uudet rahoitusmuodot edistäneet tutkijayhteisön ja julkishallinnon välistä yhteistyötä

Uudistus onnistui tavoitteessaan kohdentaa tutkimusrahoitusta vahvistamaan tutkimuksen relevanssia, kysyntälähtöisyyttä ja monitieteisyyttä. Uudet päätöksentekoa tukevan tutkimuksen rahoitusmuodot, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) ja strategisen tutkimuksen rahoitus (STN), ovat arvioinnin mukaan suunnanneet panostuksia monitieteisiin kokonaisuuksiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin. Tutkijayhteisöjen, julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välinen yhteistyö on monipuolistunut. Yhteisten tietotarpeiden tunnistaminen on kehittynyt ministeriöissä, kun taas tiedon hyödyntämistä poliittisen päätöksenteon prosesseissa ei ole kehitetty samassa tahdissa. 

Arvioinnin mukaan uudistuksen ohjaus ja seuranta on ollut puutteellista, sillä millään taholla ei ollut strategista kokonaiskuvaa ja uudistuksen vetovastuuta. Huomio keskittyi tutkimuslaitosten institutionaalisiin rakenteisiin, mutta toimintamalleja ohjaavat strategiset valinnat elivät omaa elämäänsä.

Valtion tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksessa ei otettu arvioinnin mukaan riittävästi huomioon tutkimuslaitosten monipuolista roolia, jossa viranomaistoiminta ja tutkimus ovat kytkeytyneet toisiinsa. Pitkällä aikavälillä kerättäviin yhteiskunnan tietovarantoihin ja osaamisvalmiuksiin on syntynyt aukkoja tutkimuksen poisvalintojen takia. Tutkimustyön pirstaloituminen ja pitkäjänteisyyden heikkeneminen ovat vaikeuttaneet tutkimuslaitosten kykyä hoitaa niille asetettuja viranomaistehtäviä. Arviointi suosittaa tietojohtamisen edistämiseksi nykyistä järjestelmällisempiä prosesseja ja kattavampia tutkimuksen seurantatietoja.

Arvioinnissa selvitettiin, miten TULA-uudistus on toteutunut, ja miten se on edesauttanut tutkimuksen toimimista yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Arviointi perustui dokumenttianalyysin, kyselyjen, haastattelujen ja muun asiantuntijatyön tuottaman laadullisen ja määrällisen aineiston analyysiin.  Arvioinnin toteuttivat yhteistyössä Ramboll Management Consulting Oy, Gaia Consulting Oy, Lapin yliopisto, MDI Oy ja WitMill Oy. Professori Peter Maassen ja Dr. Paul Cunningham osallistuivat arviointiin kansainvälisinä asiantuntijoina.

Raportti

Videotallenteet 5.12. järjestetystä tilaisuudesta, jossa käsiteltiin arvioinnin tuloksia

Lisätietoja: Katri Haila, Ramboll Management Consulting Oy (26.12.2018 saakka) [email protected], p. 050 564 9741, professori Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto, [email protected], p. 040 484 4267 sekä ohjausryhmän puheenjohtaja Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia, [email protected], puh. 0295 160 024