Tutkimus: Ohjauskeinoja liikenteen automaatioon ja palveluistumiseen

Valtioneuvosto on julkaissut 8. marraskuuta tutkimusraportin, joka tarkastelee uusien teknologioiden ja palveluiden vaikutuksia liikennejärjestelmään sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Raportissa esitetään myös keinoja, joilla julkinen sektori voisi ohjata vaikutuksia tavoiteltuun suuntaan. Tutkimuksen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen ympäristökeskus Syke.

Liikenteen automatisoituminen, digitalisoituminen ja palveluistuminen muokkaavat tulevaisuuden liikkumisen muotoja. Vaikutukset kohdistuvat ihmisten liikkumiseen, liikennejärjestelmään ja pitkällä tähtäimellä myös rakennettuun ympäristöön.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kuutta liikenteen teknologia- ja palvelukokonaisuutta, joilla on tunnistettavissa olevia vaikutuksia henkilöliikenteeseen ja sitä kautta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, ja jotka voivat yleistyä seuraavien 10–20 vuoden aikana. Valitut kokonaisuudet ovat automaattiset henkilöautot, robottitaksit, automaattinen joukkoliikenne, yhteiskäyttö- ja vertaisvuokrauspalvelut, liikkuminen palveluna (MaaS) sekä älykäs liikenteen ja liikkumisen ohjaus.

Liikenteen automatisoituminen, digitalisoituminen ja palveluistuminen tekevät liikkumisesta entistä vaivattomampaa monille

Tutkimuksen mukaan liikenteen uusien teknologioiden ja palveluiden vaikutukset syntyvät ensisijaisesti siitä, että ne tuovat tarjolle uusia kulkutapoja tai muokkaavat kulkutapojen matkavastuksia. Matkavastus kuvaa liikkumisen kitkatekijöitä, kuten sen vaatimaa aikaa, vaivaa ja rahallisia kustannuksia. Useimmat teknologiat ja palvelut pyrkivät vähentämään matkavastusta.

Kulkumuotokohtaiset kitkatekijöiden muutokset heijastuvat liikkumiseen ja tätä kautta esimerkiksi väylien ja liikkumispalveluiden kysyntään. Pidemmällä aikavälillä muutokset vaikuttavat erilaisten alueiden houkuttelevuuteen. Hyvin saavutettavissa olevat alueet ovat yleensä myös houkuttelevia asumisen, työn ja vapaa-ajan vieton kannalta. Muutokset liikkumisessa ja alueiden houkuttelevuudessa voivat tuottaa painetta liikenneinfrastruktuurin tai -palveluiden kehittämiseen.

Tutkimuksen mukaan olemassa olevalla alue- ja yhdyskuntarakenteella on myös merkittävä vaikutus siinä, miten ja mihin eri kulkutavat soveltuvat parhaiten. Esimerkiksi palvelumuotoiselle ja jaetulle liikkumiselle on parhaat edellytykset tiiviissä ja kaupunkimaisessa ympäristössä. Hajautunut yhdyskuntarakenne taas luo edellytyksiä automaattisiin henkilöautoihin perustuvalle liikkumiselle.

Uudet teknologiat ja palvelut voivat tarjota keinoja liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi

Tutkitut teknologiat ja palvelut liittyvät laajasti yhteiskuntapolitiikkaan, ihmisten asenteisiin ja mieltymyksiin, teknologisiin mahdollisuuksiin, liikenneinfrastruktuuriin, kaupunkirakenteeseen ja kustannuksiin. Tämän vuoksi uusien teknologioiden ja palveluiden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia on syytä tarkastella myös laajemmissa yhteiskunnallisissa strategioissa ja suunnitelmissa paikallisella, alueellisella sekä kansallisella tasolla.

Tutkimuksen mukaan teknologiat ja palvelut voivat tarjota keinoja liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta se edellyttää ohjauskeinojen käyttöä. Liikenteen ja maankäytön keskinäisriippuvuuden tunnistaminen on keskeistä oikeiden keinojen valinnan kannalta. Raportissa esitetään ohjauskeinoja tulevaisuuden kehityskulkuihin vaikuttamiseksi seuraavista seitsemästä kokonaisuudesta:

1. Liikennesuunnittelu ja kaavoitus
2. Joukkoliikenteen kehittäminen
3. Verotus, taloudelliset kannustimet ja rajoitukset
4. Pysäköintipolitiikka
5. Yhteissääntelyn hyödyntäminen
6. Koulutus ja digitaaliset palvelut
7. Automaattiajamisen toimintaedellytykset

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelussa, liikenteen teknologista kehitystä koskevissa sääntelyhankkeissa sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksessä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Lisätietoja: erikoistutkija Esko Lehtonen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 040 158 9548 , [email protected] ja tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Atte Riihelä, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 181, [email protected]

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.