Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Ennakointi estää koulujen sisäilmaongelmia

Koulujen sisäilmaongelmia voidaan estää pahenemasta, jos rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen käytetään nykyistä enemmän resursseja. Rakennuksia kannattaa tutkia aina kokonaisuutena ja rakennuksen osatutkimuksia pitäisi välttää. Laajojen korjaustoimenpiteiden rinnalla kannattaa pohtia myös uudisrakentamisen vaihtoehtoa. Näin todetaan Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeen loppuraportissa.

70–90 % kunnista ei koe koulujen sisäilmatilannetta haastavana

Valtaosa kunnista arvioi koulujensa sisäilmatilanteen parantuneen. Kuitenkin yhä 10–30 % kunnista kokee koulujensa sisäilmatilanteen hankalaksi tai jopa vaikeaksi. Suurimmalla osalla ei ole riittävästi sisäilma-asioihin liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Vain kolmanneksella kunnista on ohjeistusta tai yhtenäiset periaatteet arvioida sisäilma-asioihin liittyvien toimenpiteiden kiireellisyyttä. Arviot perustuvat kyselyyn ja haastatteluihin, jotka tehtiin kuntien sisäilma-asioista vastaaville tahoille.

Rakennuksen terveydellisen merkityksen ja toimenpiteiden kiireellisyyden arviointi pitäisi tehdä asiantuntijaryhmässä. Ryhmään voivat kuulua esimerkiksi terveystarkastaja, rakennuksen kuntotutkija sekä lääkäri. Olennaista on, että asiantuntijaryhmän jäsenet tuntevat hyvin altistumisolosuhteet, mutta myös rakennuksen käyttäjien terveyteen liittyvät asiat. Asiantuntijoiden on oltava mukana päätettäessä rakennukselle tehtävistä toimenpiteistä.

Ennakoivassa kiinteistönpidossa tarvitaan jatkuvaa tiedonkeruuta

Eri toimijoiden roolit ja vastuut sisäilmaongelmien ratkaisemisessa ovat paikoin epäselviä. Osassa kunnista sisäilmaongelmien ratkaisemiseen on kehitetty yksityiskohtainen prosessikuvaus, jossa eri toimijoiden roolit ja vastuut on selkeästi määritelty. Näin pitää tehdä kaikissa kunnissa. Rakennuskannan hallintaa tukee yhtenäinen sähköinen järjestelmä, johon kaikki rakennusta koskevat tiedot dokumentoidaan. Sen avulla tiedot saadaan välittymään sujuvasti kaikille vastuussa oleville toimijoille.

Jatkuva tiedonkeruu on tärkeää myös ennakoivassa kiinteistönpidossa. Tähän tarvitaan toimintamalli, jossa rakennuksesta saatavaa tietoaineistoa tiivistetään ja analysoidaan hyödynnettävään muotoon. Tiedon keräämiseen kannattaa ottaa mukaan rakennuksen käyttäjät, siivoushenkilöstö ja kiinteistönhuolto.

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen -hankkeessa kehitettiin myös kosteudenhallinnan perehdytyskoulutusta rakennustyöntekijöille sekä päivitettiin terveen talon toteutuksen kriteerejä. Rakennushankkeisiin kehitetyillä toimintamalleilla pyritään siihen, että sekä uusissa rakennushankkeissa että korjaushankkeissa onnistutaan. Toimintamalleista hyötyvät erityisesti kiinteistönomistajat. Lisäksi loppuraportissa esitetään suosituksia erilaisiin käyttöä turvaaviin toimenpiteisiin, kuten ilmanpuhdistimiin, korjausten jälkeiseen siivoukseen ja tiivistyskorjauksiin.

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) - loppuraportin ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ja Kuntaliitto. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta ohjasi sosiaali- ja terveysministeriö.

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) -loppuraportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: johtava tutkija Anne Hyvärinen, 0295 246 364, [email protected]

Sosiaali- ja terveysministeriö: neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, 0295 163 282 [email protected]

Suomen Kuntaliitto: tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi, 050 4077 920, et