Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Kokeilukulttuurin kehittyminen on hyvässä vauhdissa

Kokeilevan kulttuurin edistäminen on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman keskeinen keino uudistaa yhteiskuntaa ja eri alojen toimintatapoja sekä tuottaa uutta kasvua. 14. joulukuuta julkaistun artikkelin mukaan kokeilut koetaan yleisesti hyväksi ja tärkeäksi työkaluksi toiminnan kehittämisessä ja uusien ratkaisujen etsimisessä. Kokeilujen asenneilmapiiri koetaan pääsääntöisesti positiiviseksi. Kokeiluihin uskalletaan myös lähteä entistä rohkeammin, ja kokeiluista saatuja kokemuksia jaetaan rohkeammin myös muille.

Kokeiluihin liittyy selvityksen mukaan myös haasteita. Kokeiluihin haluttaisiin osallistaa laajempi toimijajoukko ja eri sektorien välistä vuorovaikutusta tulisi lisätä. Kokeiluista oppimista ja niistä saadun tiedon ja kokemusten välittämistä haluttaisiin tehostaa. Kokeilut tulisi toteuttaa suunnitelmallisemmin päätöksenteon tukena ja osana politiikkasykliä, ja kokeilukulttuurin kehittymistä on myös tarpeen arvioida säännöllisesti.

Suomen ympäristökeskuksen, Tampereen yliopiston ja Innotiimi-ICG:n toteuttama hanke tarkasteli yleisemmin kokeilujen sekä Kokeileva Suomi -kärkihankkeen ja strategisten kokeilujen anteja ja oppeja.

Arvioinnin mukaan Kokeileva Suomi -kärkihanke on lisännyt kokeilujen ja niiden tuomien hyötyjen tunnettuutta. Hanke on myös luonut myönteisiä mielikuvia kokeiluista ja riskinotosta sekä julkaissut kokeiluihin kannustavia tapausesimerkkejä. Hanke on edistänyt kokeiluihin liittyvän epävarmuuden sietokykyä sekä lisännyt aktiivisuutta, intoa ja rohkeutta kokeilujen tekemiseen. Lisäksi hanke on edistänyt kokeilukulttuurin leviämistä alueellisesti ja kannustanut tekemään asioita toisin.

Selvityksessä suositellaan kokeilevan toiminnan käytäntöjen kehittämistä sellaisiksi, että ne parantaisivat julkisten organisaatioiden uudistuskykyä ja julkisen sektorin vaikuttavuutta. Tämä on tärkeää varsinkin silloin, kun etsitään ratkaisuja kestävän kehityksen kaltaisiin monimutkaisiin ongelmiin, joissa tarvitaan tukea systeemisen muutoksen edistämiseen.

Kokeilukulttuuria ja kokeilujen avulla tapahtuvaa systemaattista oppimista voitaisiin vahvistaa selkeämmällä kokeiluhankkeiden koordinaatiolla. Koordinaatio voitaisiin organisoida poikkihallin-nolliseksi julkishallinnolliseksi ohjelmaksi.

Pienkokeilujen lisäksi kokeiluja tulisi suunnata kohti kunnianhimoisempia ja pitkäkestoisempia kokeiluja. Samaan tavoitteeseen liittyen pitäisi kokeilla useampia erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokeileva toimintamalli tulisi sisällyttää julkisen talouden rahoitusmalleihin.

Kokeilukulttuuri Suomessa – opit, merkitys, systemaattinen toimintamalli ja suosituksia jatko-toimiksi (KOKSU) -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Policy Brief: Kunnianhimoa ja pitkäjänteisyyttä kokeilukulttuurin kehittämiseen

Lisätiedot: johtaja Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus, p. 0400 148 671, etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi