Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys avaa tekoälyn käsitteistöä ja kartoittaa alan suomalaisosaamista
Vertailtaessa tekoälytutkimuksen tasoa eri maissa huippututkimustasolla Suomi sijoittuu asukasmääräänsä nähden Amerikan, Kiinan ja Saksan edelle. Myös työntekijätason koulutusvertailussa Suomi on kärkipaikoilla digiosaamisessa.
Nyt syntynyt väliraportti on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvitystä, joka on tarkoitettu päätöksenteon pohjaksi sekä muillekin aiheesta kiinnostuneille. Hankkeessa tekoäly ymmärretään seuraavasti: tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Hankkeessa muodostetaan myös yleiskuva tekoälyn eri ulottuvuuksien ja osa-alueiden tieteellisteknologisesta kehityksestä. Lisäksi julkaistaan käsitekartta, jonka perusteella lukija saa perustiedot alan käsitteistä.
Suositukset toimenpiteistä, joilla osaaminen voidaan varmistaa, valmistuvat loppuvuodesta 2018.
Suomella hyvät edellytykset menestyä
”Tekoäly toimii keskeisenä teknologisena ajurina, joka johtaa tuottavuuden parantumiseen eri sektoreilla sekä uusiin työtapoihin, prosesseihin ja liiketoimintamalleihin. Suomella on edellytykset menestyä tässä muutoksessa”, arvioi hankkeen projektipäällikkö, tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:ltä.
Raportin mukaan keskeistä on, miten voimme kansakuntana parhaiten hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet lisäarvon luomisessa ja tuottavuuden kasvattamisessa. Tämä koskee sekä yksityisen sektorin kilpailukykyä, että julkisten palvelujen ja hallinnon tehokkuutta. Tähän pääsemiseksi nyt on luotu laaja ymmärrys tekoälyn kokonaisuudesta. Hallitus on nostanut tekoälyn esille, jotta Suomi voisi nousta tekoälyn soveltamisen ja hyödyntämisen johtavaksi maaksi. Tämä näkyy mm. julkisen tutkimusrahoituksen kohdentamisena.
Ajankohtaista tekoälykeskustelua ja laajemminkin tekoälyn viimeaikaista nousua ovat siivittäneet koneoppimisen ja erityisesti ns. syvien neuroverkkojen avulla saavutetut näyttävät tulokset. Tämän ovat mahdollistaneet opetus- ja kohdedatan määrän ja saatavuuden merkittävä kasvu sekä prosessorien laskentatehon, muistin ja tiedonsiirtotekniikan nopea kehitys. Vaikka koneoppiminen on nyt hallitseva tekoälyn osa-alue, myös muita osa-alueita on tärkeää seurata ja huomioida kehityskulkujen jatkumo. Tekoälyn viimeaikainen nopea kehittyminen on tuonut mukanaan myös suuria toiveita ja pelottavia uhkakuvia tekoälyn ominaisuuksien suhteen.
”Vaikka olemme vielä kaukana yleisestä tekoälystä (general AI), on hyvä tiedostaa sen ominaisuuksien kehittyminen, joka voi kapeilla sovellusalueilla olla hyvinkin nopeaa”, Heikki Ailisto toteaa.
Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -väliraportti
Lisätietoja:
tutkimusprofessori Heikki Ailisto, selvitysprojektin päällikkö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, p. 040 555 0726, [email protected]
tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist, ohjausryhmän puheenjohtaja, puolustusministeriö, p. 0295 160 360, [email protected]
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
