Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Ikääntyneiden palvelujen myöntäminen yhdenmukaisin perustein tukee palvelurakenteen kehittämistä

Ikääntyneet ovat eri kunnissa keskenään eriarvoisessa asemassa. Yhdenmukaistamalla ikääntyneiden palvelujen myöntämisperusteet voitaisiin sekä lisätä yhdenvertaisuutta että vaikuttaa kustannuskehitykseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään sote-uudistuksessa kunnilta isommille järjestäjille, maakunnille. Jo nykyisin osassa maakuntia palvelujen järjestämisvastuu on siirretty isommille järjestäjille eli sote-kuntayhtymille. Valtioneuvoston selvityksessä tarkasteltiin ikääntyneiden palvelujen rakenteita ja arvoitiin, miten palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen vaikuttaa palvelujen alueelliseen kattavuuteen ja kustannuksiin maakunnissa.  

”Yhdenvertaisuus paranee, kun palveluja tarjotaan samoin perustein eri puolilla maakuntaa. Nykyisin perusteet ikääntyneille tarjottavien palvelujen myöntämiselle eivät ole yhtenäisiä eri kunnissa”, kommentoi tutkimushankkeen johtaja, tekniikan tohtori Riikka-Leena Leskelä Nordic Healthcare Groupista.  

Selvityksessä tarkasteltiin palvelurakenteiden muutoksia alueilla, joissa on yhteinen sote-kuntayhtymä ja joissa palvelujen myöntämisperusteet on yhdenmukaistettu. Selvityksessä huomattiin, että koko maakunnan kattavissa sote-kuntayhtymissä on onnistuttu vähentämään eroja palvelurakenteissa ja keventämään kuntien palvelurakenteita. Leskelä muistuttaa, että palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen on vasta ensimmäinen askel. Esimerkiksi palvelutarjontaa on kehitettävä, jotta yhdenvertainen palveluihin pääsy on mahdollista.  

Yhdenmukaistamisen kustannusvaikutukset voivat olla merkittävät yksittäisissä maakunnissa 

Yhdenmukaistamisen vaikutuksia tarkasteltiin viiden skenaarion avulla. Skenaariot toivat esiin eroja maakuntien välillä. Mikäli yhdenmukaistaminen tehtäisiin kustannuksiltaan maakunnan keskimääräisen tai maakunnan suurimman kaupungin palvelurakenteen mukaan, vaikutukset palvelurakenteisiin sekä kustannuksiin olisivat vähäisiä koko maan tasolla yhteen laskettuna. Sen sijaan näissä skenaarioissa nähtiin kohtalaisen suuria vaikutuksia maakunnittain. Selvityshankkeessa ikääntyneiden palvelujen asiantuntijat kehittivät esimerkkipalvelurakenteen. Jos palvelurakenteet yhdenmukaistettaisiin tämän mukaiseksi koko maassa nykyisellä väestörakenteella, laskennallinen kustannussäästö olisi noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.  

”Ikääntyneiden määrän kasvun vuoksi ei kuitenkaan oleteta, että vanhustenhuollon kustannukset lähtisivät pienenemään. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi tarvitaan konkreettisia keinoja, joista palvelurakenteen keventäminen on yksi”, toteaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, budjettineuvos Tero Tyni valtiovarainministeriöstä. 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.  

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group, p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela(at)nhg.fi budjettineuvos Tero Tyni, valtiovarainministeriö, p. 02955 30531, tero.tyni(at)vm.fi