Selvitys: Kohti systemaattisempaa yritystukiseurantaa – kuntien tuet osaksi kansallista tukirekisteriä
Kuntien myöntämiä taloudellisia yritystukia ei seurata systemaattisesti ja niiltä puuttuvat yhtenäiset prosessit. Kuntien liittyminen olemassa olevaan kansalliseen yritystukirekisteriin mahdollistaa de minimis -tukikertymän yrityskohtaisen seurannan sekä vertailtavuuden myönnetyissä tuissa, todetaan 8. helmikuuta julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan selvityksessä ”Kuntien myöntämät yritystuet Suomessa”.
Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu pääosin EU:n valtiontukisääntelyn piiriin, ja tukien kansallinen viranomaisseuranta on ollut mahdollista vuoden 2022 alusta lähtien yritystukirekisterissä. Kunnat eivät kuitenkaan ole yritystukirekisterissä ilmoitusvelvollisia antamistaan de minimis -tuista tai valtiontukea koskevista ryhmäpoikkeuksista.
Kuntien myöntämät taloudelliset yritystuet ovat maltillisia, ja yritystukien kokonaisvolyymeissa tai tukea saaneiden yritysten lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelujaksolla vuosina 2019–2021. Tukiin liittyvä systemaattinen seuranta ja yhtenäiset prosessit puuttuvat kuitenkin kuntakentältä.
Kuntien tuet ennen kaikkea työllistämiseen
Kuntien työllistämistä ja työllisyyttä edistävien tuki oli vuosittain 6,6–10,5 miljoonaa euroa. Tapahtuma- ja markkinointiyhteistyötä tuetaan 2,5–2,9 miljoonalla eurolla. Yritystoiminnan kasvua, kehittämistä ja kansainvälistymistä tuetaan 2,8–3,6 miljoonalla eurolla. Muut tuet kohdentuvat muun muassa kertaluonteisesti erilaiseen paikalliseen infrastruktuuriin. Yksittäisinä vuosina isompi tukipäätös esimerkiksi meri- tai sisävesisatamalle voi heilauttaa suurestikin kokonaisvolyymiä. Kokonaisvolyymi on muutama kymmenen miljoonaa euroa vuosittain.
Kuntien omille yhtiöilleen ja yhteisöilleen myöntämien lainojen, takauksien ja takuiden sekä oman pääoman ehtoinen rahoitus oli 137–328 miljoonaa euroa vuonna 2021. Vastaavasti kuntien toimintatuki samana vuonna kehitysyhtiölle tai muille kunnan omistamille yhtiöille tai yhteisöille oli 6–13 miljoona euroa.
Kansallinen de minimis -tukirekisteri
Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen de minimis -asetuksen muuttamisesta marraskuussa 2022. Keskeistä ehdotuksessa on de minimis -rajan muuttaminen, EU:n de minimis -keskusrekisterin perustaminen ja kansalliset de minimis -tukirekisterit. Selvitys suosittelee kuntien liittymistä osaksi olemassa olevaa kansallista yritystukirekisteriä, josta voisi muodostua kansallinen de minimis -tukirekisteri. Yritystukirekisteri on osa työ- ja elinkeinoministeriön yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmää.
Kunnat suhtautuvat varauksellisen myönteisesti kansallisen yritystukirekisterin käyttöönottoon. Koska kuntien tietämys ja osaaminen EU:n valtiontukilainsäädännöstä on osin puutteellista ja vaihtelevaa kuntien välillä, tulisi rekisterin käyttöön siirtyminen tapahtua vaiheittain, vuorovaikutuksessa kuntien kanssa ja rekisterin hyötyjä korostaen.
Selvitys arvioi nykytilaa ja selvitti olemassa olevan valtion yritystukirekisterin laajentamista koskemaan kaikkia julkisen sektorin viranomaisia tai niiden puolesta tukea myöntäviä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvasta hankkeesta ovat vastanneet 4FRONT ja KPMG.
Lisätiedot: Anne-Mari Järvelin, 4FRONT, p. 040 705 6944, anne-mari.jarvelin(at)4front.fi ja Anne Rothovius, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 5063532, anne.rothovius(at)gov.fi
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
