Selvitys: yhteistyö tärkeää kuntien viranomais- ja valvontatoimintojen kokonaisuuden järjestämisessä
Hankkeen tarkoituksena oli esittää ratkaisumalleja ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja ympäristöterveydenhuollon nykyistä tehokkaammaksi organisoimiseksi. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja terveydensuojelun väliset yhteistyösuhteet havaittiin tärkeiksi. Yhteistyö hyödyttää toimialojen omien tehtävien suorittamista ja kunnan kehittämistä kokonaisuutena. Selvityksen (VIRVA) mukaan kuntien seudullisella yhteistyöllä turvataan riittävän suuret yksiköt, vähennetään haavoittuvuutta ja parannetaan palveluiden laatua ja tuottavuutta. Tämän rinnalla suurilla kaupungeilla ja joissakin tapauksissa maakunnilla tulee olla mahdollisuus palveluiden järjestämiseen.
Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja osittain ympäristöterveydenhuolto paikallistasolla
Selvityksen keskiössä oli toimialojen yhteistyötarpeista lähtevä toiminnan organisointi ja tästä syntyvät hyödyt. Tampereen yliopisto laati selvitykseen liittyen kaksi tieteellistä artikkelia, joiden keskeinen sisältö on mukana raportissa.
Erityisesti rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistoimintojen järjestämisessä nykyisten rakenteiden pohjalta kehitettävä malli toimii kunnan kehittämistehtävien kanssa parhaiten yhteen. Ympäristöterveydenhuollon eläinlääkintähuoltoon ja elintarvikevalvontaan liittyvissä tehtävissä on kuitenkin ominaisuuksia, jotka puoltavat myös niiden maakunnallista tai jopa valtiollista järjestämistä.
Selvityksen aineiston ja teorian pohjalta rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun optimaalisin sijainti on paikallisella tasolla. Ympäristöterveydenhuollossa näin on lähinnä terveydensuojelun osalta. Nykyinen kuntapohja ei kuitenkaan mahdollista riittävän laadukkaita viranomaispalveluita pienimmissä kunnissa - yksiköt jäävät liian pieniksi. Näissä kunnissa on etsittävä siten yhteistyömalleja, joilla turvataan riittävät rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun palvelut.
Seudullinen yhteistyö tärkeää
Selvityksen tulosten mukaan pääasiallisena ratkaisuna voidaan esittää kuntien seudullista yhteistyöhön pohjautuvaa mallia. Se toteuttaa koko maassa riittävän suuret ja samalla tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa synergiset viranomaisyksiköt.
Suurilla kaupungeilla ja maakunnilla mahdollisuus palveluiden järjestämiseen
Raportissa esitetään, että seudullisesta perusratkaisusta voidaan poiketa toiminnallisista syistä. Kuntayhteistyön on nähty toteutuvan helpoiten elinkeinorakenteeltaan ja kokoluokaltaan samankaltaisten kuntien kesken. Kaupungeissa resurssit ovat riittäviä jo nykyisellään, ja siten kaupungit voisivat myös jatkossa vastata itsenäisesti näistä tehtävistä.
Seuturatkaisun sijaan myös maakunnalliseen ratkaisuun on mahdollista nojautua, jos yhteistyötä on jo tehty maakunnallisessa kehyksessä ja maakunta on kooltaan lähellä toiminnallista aluetta. Selvityksessä on huomioitu alueiden erilaistuva kehitys sekä digitalisaation edistyminen. Esitettyjen ratkaisumallien välillä voidaan valita ja niitä voidaan virittää kunkin alueen lähtökohtien mukaan.
Portaittainen eteneminen
Muutoksen aikaansaamiseen arvioidaan tarvittavan sekä kannustimia, kuten tavoitetta palvelevien kehittämisprojektien rahoitusta, että informaatio-ohjausta tavoitellun muutoksen päämääristä, toimijoille tulevista eduista ja asetetuista kriteereistä. Valtiovallan eri hallinnonalojen linjausten yhtenäisyys ja pitkäjänteisyys muutoksen ohjauksessa on tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeää. Arvio kuitenkin on, että ilman lainsäädäntöohjausta yhteistyö ei kehity kaikkialla tavoitellulla tavalla. Portaittaisen toteuttamisen viimeisenä vaiheena esitetään, että toiminnoille asetetaan lainsäädännöllä minimikriteerit, joiden pohjalta kunnat voivat luoda yhteistyörakenteet.
Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja
Tutkija Jarno Parviainen, Finnish Consulting Group Oy FCG, p. 050 4361473, [email protected], projektin ohjausryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn, ympäristöministeriö p. 0295 250 255, [email protected] sekä projektipäällikkö, kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, p. 050 557 5768, [email protected]
