Tutkimus: Kuntoutukseen osallistuminen melko vähäistä sairauspäivärahaa pitkään saaneilla – työkyvyn tukea syytä tehostaa

Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteet: Kuntoutuksen ja työhön paluun toteutuminen -hankkeen loppuraportti on julkaistu. Hankkeessa selvitettiin eripituisia sairauspäivärahakertymiä ylittäneiden henkilöiden kuntoutukseen osallistumista sekä ansiotyöhön ja muihin työmarkkinatiloihin siirtymistä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkillä sairauspäivärahakausilla olevat osallistuvat verrattain harvoin Kelan tai työeläkelaitosten järjestämään kuntoutukseen. Mitä pidempään sairauspäivärahaa on saatu, sitä harvinaisempaa ansiotyöhön palaaminen ja todennäköisempää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on. Vuonna 2012 sairauspäivärahajärjestelmään lisätyt uudet tarkistuspisteet johtivat kuntoutukseen osallistumisen kasvuun, mutta eivät lisänneet ansiotyössä oloa sairauspäivärahakauden jälkeen.

Sairauspäivärahajärjestelmään säädettyjen tarkistuspisteiden tavoitteena on varmistaa, että työkyvyttömäksi tulleen henkilön kuntoutustarpeen ja työhön palaamisen mahdollisuuksien selvittely aloitetaan riittävän varhain. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntoutukseen osallistumista ja sairauspäivärahakauden jälkeistä työmarkkina-asemaa sairauspäivärahaa vähintään 60, 90, 150 tai 230 päivää saaneilla. Lisäksi tutkimus tuotti tietoa vuonna 2012 säädetyn 30–60–90-säännön toimivuudesta. 

Tulosten mukaan verrattain harva pitkäänkin sairauspäivärahaa saaneista oli osallistunut Kelan tai työeläkelaitosten järjestämään kuntoutukseen. ”Esimerkiksi sairauspäivärahapäivää 230 päivää saaneista vain joka seitsemäs oli osallistunut päivärahakauden alkamisen jälkeen Kelan tai työeläkelaitosten korvaamaan kuntoutukseen kyseiseen tarkistuspisteeseen mennessä”, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.  

Mitä enemmän sairauspäivärahapäiviä oli kertynyt, sitä epätodennäköisemmin palattiin kahden vuoden seurannassa ansiotyöhön ja sitä todennäköisemmin siirryttiin työkyvyttömyyseläkkeelle. Sairauspäivärahakausien tarkistuspisteiden jälkeiset työmarkkinapolut olivat valtaosalla sirpaleisia – myös niillä, jotka siirtyivät seurannassa ansiotyöhön. Etenkin työttömyystaustaiset pitkään sairauspäivärahalla olleet siirtyivät vain harvoin ansiotyöhön sairauspäivärahakauden jälkeen.

Uusien tarkistuspisteiden lisääminen sairauspäivärahajärjestelmään vuonna 2012 nosti kuntoutukseen osallistumista pitkillä sairauspäivärahakausilla olleilla, mutta lakimuutos ei lisännyt myöhempää ansiotyössä oloa. ”Lakimuutoksen tavoitteet eivät siten kaikilta osin täyttyneet”, toteaa Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksonen.

Sairauspäivärahaa pitkään saavien työkyvyn tukea tulee entisestään tehostaa 

Sairauspäivärahakausien pitkittymistä tulee ehkäistä varhaisessa vaiheessa, jotta suunta voidaan kääntää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sijaan kohti työelämää. Pitkään sairauspäivärahalla olleiden työkykyä voitaisiin tukea muun muassa vaikuttavaksi todettuun kuntoutukseen ja muihin palveluihin osallistumista tehostamalla, työttömyystaustaisten ja muiden ansiotyön ulkopuolella olevien henkilöiden työkyvyn tuen palveluita kehittämällä, eri toimijoiden välistä koordinaatiota lisäämällä sekä tiedon liikkuvuutta ja tietopohjaa vahvistamalla.

”Esimerkiksi hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin eri toimijoiden rekistereihin kertyvää asiakastietoa voitaisiin koordinoidummin seurata ja ohjata yksilökohtaisia etuus- ja palvelupolkuja. Se helpottaisi esimerkiksi työkyvyttömyysriskien ja palvelutarpeiden tunnistamista, oikea-aikaista palveluihin ohjaamista ja toiminnan vaikuttavuuden seuraamista”, sanoo Blomgren.

Hankkeen toteutuksesta vastasivat Kela ja Eläketurvakeskus. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, Kela, p. 050 5522 286, [email protected], hallitussihteeri Kaisu Harju-Kolkka, STM, p. 0295 163 245, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.