Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Kustannuskilpailukyvylle ei ole yksiselitteistä mittaria – lukuja ei myöskään pidä ylitulkita

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaValtiovarainministeriö
14.12.2020 9.03
Tiedote 786/2020

Kustannuskilpailukyvyn mittarit, kuten yksikkötyökustannusindeksit, antavat suuntaa maan talouden kehityksestä, mutta niitä ei pidä ylitulkita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimus. Tuotantoon ja vientiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, ja varsinkin lyhyellä aikavälillä niiden merkitys on suurempi kuin kilpailukykytekijöiden.

Tutkimushankkeessa ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” tarkasteltiin eri mittareita lyhyen aikavälin kustannuskilpailukyvylle, kilpailukyvyn merkitystä talouskasvulle sekä kilpailukyvyn kykyä ennustaa talouden menestystä.

Lyhyen aikavälin kilpailukyvyssä keskeinen tekijä ovat suhteellisen nopeasti muuttuvat työn kustannukset. Tutkimuksen mukaan hinta- ja kustannuskilpailukyky onkin välttämätön, mutta ei riittävä edellytys maan vientisektorin menestykselle. Pitkällä aikavälillä keskeisempää on työn tuottavuuden kehitys, johon vaikuttaa talouden rakenteellinen kilpailukyky.

Tutkimuksessa selvitettiin taloudellisen menestyksen indikaattorien - kuten talouskasvun ja viennin määrän - sekä kilpailukykyindikaattorien välisiä yhteyksiä kahdella eri menetelmällä. Ensinnäkin on tarkasteltu näiden välisiä ns. Granger-kausaalisuhteita ja toiseksi on tarkasteltu monen muuttujan autoregressiivisiä malleja (VAR-malleja), joissa ennustetaan talouden menestystä kilpailukykymuuttujien avulla.

Kustannuskilpailukyky vaikuttaa maan menestykseen – mutta kuinka paljon?

Kustannuskilpailukyvylle ei ole yhtä yksiselitteistä mittaria, jonka perusteella pystyttäisiin suoraviivaisesti ennustamaan talouden tulevaa kehitystä. Yleisesti käytetyt mittarit - nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset suhteessa verrokkimaihin - antavat kuitenkin normaalisti varsin yhtenevän kuvan kustannuskilpailukyvyn kehityksestä, ja niillä on yhteys tulevaan talouden kehitykseen.

Tuotantoon ja vientiin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät, ja varsinkin lyhyellä aikavälillä ne vaikuttavat enemmän kuin kilpailukykytekijät. Yksikkötyökustannusten mittareita ei pidäkään ylitulkita.

”On kiistatonta, että kansantalouden kustannuskilpailukyky vaikuttaa sen taloudelliseen menestykseen, mutta vaikutuksen suuruuden mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi kysynnällä on paljon suurempi vaikutus viennin kehitykseen kuin yksikkötyökustannuksilla. Voimakas kansainvälinen kysyntä pitää viennin kasvussa ainakin jonkin aikaa, vaikka kustannuskyky heikkenisikin, ja erinomainen kilpailukykykään ei paljoa auta, jos kansainvälinen kysyntä on heikkoa”, kertoo Janne Huovari.

Myös vaikutusten suuntaa voi olla vaikea määritellä. Kilpailukyky edistää talouden menestystä, mutta toisaalta hyvä vientimenestys tai voimakas bruttokansantuotteen kasvu vaikuttavat kilpailukyvyn mittareihin. Siksi ei aina olekaan selvää, johtuuko esimerkiksi parantunut vientimenestys mitatun kustannuskilpailukyvyn paranemisesta vai päinvastoin.

”Kuitenkin jos yksikkötyökustannukset poikkeavat selvästi verrokkimaiden kehityksestä, on asiaan syytä kiinnittää huomiota. Tällöinkin kustannuskilpailukykyä koskevassa keskustelussa on tärkeä säilyttää analyyttinen ote, jossa muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ja politiikkatoimia tarkastellaan myös erikseen palkansaajakorvausten, työn tuottavuuden ja valuuttakurssin kohdalla”, sanoo Ilkka Kiema.

Tutkimushanke ”Lyhyen aikavälin kilpailukyvyn eteenpäin katsova arviointi” on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2019 toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Ennustepäällikkö Janne Huovari, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 040 164 8141, [email protected] 
Tutkimuskoordinaattori Ilkka Kiema, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 040 940 2287, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.