Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Lasten eriarvoisuutta tulee vähentää rajoittamalla epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia

Sosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
14.10.2021 8.02
Tiedote 586/2021
sipsit
Kuva: Heidi Uusitorppa (CC BY-NC-ND 2.0)

Suomalaiset lapsiperheet eroavat toisistaan elintarvikkeiden ostokäyttäytymisessä. Lapsiperheiden ollessa ruokaostoksilla noin joka neljäs euro kulutetaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin. Niiden osuus ostoskorista on suurempi maaseudulla ja perheissä, joissa koulutus ja tulotaso ovat alhaisempia. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille pitäisi rajoittaa erityisesti koulutuksen, tulojen, perhekoon ja asuinalueen mukaisten ruoankäytön erojen vähentämiseksi, todetaan 14. lokakuuta julkaistussa tutkimuksessa.

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) –tutkimushankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Muun muassa OECD on arvioinut epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamisen olevan yksi tehokkain keino ehkäistä lasten lihavuutta. Toimia alaikäisten suojelemiseksi ovat vaatineet useat kansainväliset toimijat, kuten YK, Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef.

Nykyinen sääntely riittämätön suojelemaan erityisesti 13–17-vuotiaita

Elintarvikemarkkinointi on pitkälti siirtynyt sosiaaliseen mediaan, jossa hyödynnetään sosiaalisen median vaikuttajia sekä osallistamisen ja vaikuttajamarkkinoinnin keinoja. Sosiaalisessa mediassa kannustetaan alaikäisiä kuluttajia tuottamaan omaa sisältöä epäterveellisistä elintarvikkeista. Nämä keinot eivät ole hyvän tavan mukaisia ja niihin tulee tutkimushankkeen mukaan jatkossa puuttua. Nykyinen sääntely suojelee alle kouluikäisiä lapsia melko hyvin, mutta tämänhetkinen itsesääntely jättää käytännössä 13–17 -vuotiaat vaille suojaa. Lisäksi alaikäisiin vetoavat epäterveellisten elintarvikkeiden pakkaukset eivät nykyään kuulu itsesääntelyohjeiden piiriin.

Raportin mukaan keinoja suojella lapsia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta on monia ja sääntelyä pitää tehostaa monella rintamalla. Hankkeen työryhmä esittää esimerkiksi, että Kuluttaja-asiamiehen linjaus ”Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi” tulee uudistaa ja lainsäädännön valmistelu käynnistää. Hankkeessa on myös kehitetty Suomen olosuhteisiin sovellettu versio Maailman terveysjärjestön WHO:n ravitsemusprofiilista. Tämän pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamiseksi. Lasten oikeuksien toteuttamiseksi sääntelyn tulisi kattaa kaikki alle 18-vuotiaat. Markkinointirajoituksia on voitava seurata altistumista ja ruoankäyttöä tutkimalla.

EPELI-hanke on toteutettu Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Ahjo Communications -viestintätoimiston yhteistyönä. Loppuraportti on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen vastuuministeriönä toimi sosiaali- ja terveysministeriö ja mukana olivat myös maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö.

Lisätietoja:

hankkeen johtaja, professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, p. 050 318 0302, [email protected] ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 328, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.