Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa lentoveron toteutusvaihtoehdoista ja vaikutuksista Suomessa
Lentoveron erilaisia toteutusvaihtoehtoja Suomessa, vaihtoehtojen vaikutuksia lentomatkojen ja lentoliikenteen päästöjen määrään sekä vaikutuksia Suomen taloudelle on tutkittu kattavasti ensimmäistä kertaa. 25. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin kolmea lentoveron toteutusvaihtoehtoa. Tarkasteltavina olivat matkan pituuden mukaan porrastuva lippuvero, kiinteä lentokohtainen nousuvero sekä EU:n laajuinen polttoainevero.
Tutkimuksen perusteella ja tutkimuksessa valituilla verotasoilla vaihtoehdot vähentäisivät lentomatkustusta 1,6–2,8 % ja lentojen määrää 2,6–5,6 %. Lentoliikenteen päästöt vähenisivät 1,8–2,3 %. Suurin päästövähennys saavutettaisiin nousuveron ja polttoaineveron avulla, joissa päästöt vähenisivät erityisesti alle neljän tunnin ulkomaanlennoilla.
Suomen kansantuote pienenisi vaihtoehdosta riippuen 0,02–0,05 %. Suurimmat vaikutukset syntyisivät kotitalouksien kysynnän laskusta tai vientikysynnän laskusta, riippuen siitä, miten verokertymää hyödynnetään. Toimialoista vaikutus olisi suurin lentoliikenteen palveluihin ja yksityisiin palveluihin. Alueista vaikutukset kohdistuisivat eniten Uudellemaalle, jossa myös ulkomaisten matkailijoiden määrä ja matkailutulot vähenisivät eniten.
Lippuverolla ja polttoaineverolla omat vahvuutensa – vertailukohdat kustannustehokkuudesta kuitenkin puuttuvat
Tarkastelluilla vaihtoehdoilla päästövähennyksen hinta olisi 470–1 000 €/CO2t. Vertailua muihin päästövähennystoimenpiteisiin vaikeuttavat päästöjen ja taloudellisten vaikutusten erilaiset mittaustavat. Tutkimuksessa ehdotetaankin päästövähennystoimenpiteiden vaikutusten arvioinnin yhdenmukaistamista siten, että tulokset olisivat yhteismitallisia.
Tarkastelluista vaihtoehdoista lippuvero olisi kustannustehokkain. Polttoaineverossa päästöt vähenisivät lippuveroa enemmän, mutta kansantaloudellinen kustannustehokkuus olisi heikompi. Lippuveron vahvuutena voidaan pitää mahdollisuutta valita verotaso eripituisilla lennoilla vaikutusten optimoimiseksi.
Toisaalta polttoaineveroon liittyy vahvuuksia, joita tutkimuksen kysyntä- ja tarjontamallinnusmenetelmä ei huomioi. Polttoainevero loisi lentoyhtiöille lisäkannustimen laivastojen uusimiselle ja polttoaineenkulutusta vähentävien toimintatapojen käyttöönotolle, minkä lisäksi sen avulla voitaisiin kannustaa lentoyhtiöitä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Näiden vaikutuksesta polttoaineveron avulla saavutettava päästövähennys olisi pitkällä aikajänteellä todennäköisesti tutkimuksessa arvioitua suurempi, mikä parantaisi sen toimivuutta verovaihtoehtona.
Lisäksi jos polttoainevero toteutuisi EU:n laajuisena, se olisi Suomen kilpailuaseman näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin kansallisesti asetettu lippuvero. Toisaalta myöskään EU:n laajuisena toteutuva polttoainevero ei olisi optimaalinen ratkaisu, vaan lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä tulisi ensisijaisesti hakea globaaleja ratkaisuja.
Tutkimuksen toteuttivat FLOU Oy, Incredible LLC ja Merit Economics Oy.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Tutkimushankkeen hankejohtaja Tuomo Lapp, FLOU Oy, [email protected],
Lentoliikenteen kysyntä- ja tarjontamallinnusten asiantuntija Tero Taskila, Incredible LLC, [email protected],
Taloudellisten vaikutusten asiantuntija Juha Honkatukia, Merit Economics, [email protected],
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, veroasiantuntija Ella Luikku, valtiovarainministeriö, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
