Tutkimus: Työttömiä koskevat palvelut ja etuudet eivät ota riittävästi huomioon ihmisten erilaisia tilanteita
Suomen sosiaaliturva on eurooppalaisittain kattava ja kannustaa työllisyyteen. Järjestelmän haasteena on etuuksien ja palveluiden yhteensovittaminen niin, että ne tarjoavat merkityksellisiä ja oikea-aikaisia palvelupolkuja kaikille työttömille.
Tulokset käyvät ilmi Eri poluilla työllisyyteen -tutkimusraportista, jossa selvitettiin toimentuloturvaetuuksien ja palveluiden yhteensovittamisen ongelmia Suomen työikäisen väestön keskuudessa. Tutkimuksessa vertailtiin Suomen, Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Iso-Britannian sosiaaliturvajärjestelmiä ja tutkittiin, miten Suomelle tyypillisiin haasteisiin on tartuttu muissa maissa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ratkaisumalleja, joilla voitaisiin vastata työllistymisen esteisiin.
Hanketta koordinoivat Helsingin ja Tampereen yliopistot, ja se toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tukholman yliopiston kanssa.
Suomessa vahvat rahalliset kannustimet työllistyä osa-aikaisesti
Tutkimuksessa toteutettujen esimerkkilaskelmien mukaan Suomen veroetuusjärjestelmä pärjää vertailussa muihin maihin. Verrattuna Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin ja Iso-Britanniaan, työttömien tulotasot ovat keskipalkkaan suhteutettuna korkeat ja rahalliset kannustimet työllistyä täysipäiväisesti ovat samaa tasoa kuin muissakin maissa.
“Suomen vero-etuus-järjestelmä tuottaa verrokkimaihin verrattuna selvästi vahvat rahalliset kannustimet työllistyä osa-aikaisesti. Samaa ei kuitenkaan voi sanoa osa-aikatyön lisäämisen tai osa-aikatöistä täysipäiväiseen työhön siirtymisen rahallisista kannustimista.” toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Tutkimuksessa selvisi myös, että maiden väliset erot ovat yllättävän pieniä ja suurempaa vaihtelua syntyykin siitä, minkälaisessa tilanteessa työtön on. Pääsääntöisesti ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavilla on korkeimmat tulotasot ja heikoimmat rahalliset kannustimet työllistyä täysipäiväisesti. Lisäksi yksinhuoltajilla tulotaso on korkeampi kuin samassa tilanteessa olevilla yksinasuvilla. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, miten riittävä työttömien tulotaso vertailumaissa on.
Oikeudet, velvollisuudet ja palvelutarjonta vaihtelevat työttömillä
Kaikissa maissa työllistymistä pyritään edistämään sovittamalla yhteen työvoima-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Etuuksien ja palveluiden sovittaminen yhteen on kuitenkin vaikeaa, eikä missään Euroopan maassa ole löydetty kaikkivoipaa ratkaisua sanoo Tampereen yliopiston professori ja hankkeen johtaja Minna van Gerven.
“Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa antavat selkeät raamit työttömien oikeuksista ja velvollisuuksista, mutta palvelujärjestelmissä näiden täytäntöönpano ei toteudu tavalla, joka olisi kaikille tarkoituksenmukainen”.
Tutkimuksen perusteella eri pitkäaikaistyöttömien ryhmien välillä on selviä eroja siinä, missä määrin ja millaisia palveluja heihin kohdistetaan. Eniten investoidaan nuoriin ja työttömiin, joiden etäisyys työmarkkinoista ei ole vielä liian pitkä. Kriittinen vaihe on siirtymä ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta vähimmäisturvalle. Tässä vaiheessa työttömän oikeudet etuuksiin heikentyvät ja velvollisuudet kiristyvät kaikissa maissa. Palveluvalikoima riippuu usein palveluista vastuussa olevan tahon käytettävissä olevista resursseista, eikä oikeus palveluihin ole yhtäläinen kuten etuuksissa.
Monipolkuisuus ratkaisuksi palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseen
Tutkimuksessa tunnistettiin erilaisia polkuja kohti työllisyyttä: työllisyys-, koulutus- ja kuntoutuspolkuja. Lisäksi muutamissa maissa hahmottui osallisuuteen ja sosiaaliseen integraatioon tähtääviä palvelupolkuja, joissa työllistyminen ei ollut ensisijaisena tavoitteena vaan pyrkimyksenä oli edistää ihmisten toimintakykyä ja aktiivisuutta.
Suomessa palveluilla pyritään edistämään työllisyyttä tai ammatilliseen tutkintoon tähtäävän koulutuksen suorittamista, vaikka pitkäaikaistyöttömillä polku työllisyyteen voi usein olla hyvin pitkä. Tutkimuksen mukaan Suomi voi oppia muiden maiden monipolkuisemmista järjestelmistä, jotka tunnistavat muitakin kuin yhden päätavoitteen työttömälle eli tavoitteen työllistyä nopeasti avoimille työmarkkinoille. Moninaisemmat palvelupolut antaisivat mahdollisuuksia tarjota työttömille nykyistä joustavammin erilaista toimintaa. Tämä edellyttää, että osallisuuden edistäminen on julkilausuttu tavoite sosiaaliturvajärjestelmässä myös työikäisillä.
Oppia sosiaaliturvauudistukselle
Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että sosiaaliturvauudistuksen ratkaisumalleissa tulisi huomioida sosiaaliturvaetuuksien ja palveluiden poikkileikkaavat ratkaisut, joissa työikäisen yksilöllinen tilanne on otettu huomioon. Käytännössä tämä luo haasteita löytää sosiaaliturvassa tasapaino lainsäädännön yhdenvertaisuuden ja yksilölle kohdistettujen palveluiden räätälöinnin väliltä. Oikeudenmukainen sosiaaliturva edellyttää sekä joustavuutta että harkintaa, sillä työikäiset ovat lähtökohtaisesti eri asemassa suhteessa työmarkkinoihin. Sosiaaliturvan joustava toimeenpano on siten ratkaiseva osa sosiaaliturvajärjestelmän toimivuutta ja sen uudistamisen tulisi olla vahvasti mukana sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: professori Minna van Gerven, Tampereen yliopisto, p. 0294 528 228, minna.vangerven(at)tuni.fi ja sosiaalineuvos Markus Seppelin, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 217, markus.seppelin(at)gov.fi
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
