Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Vahva tietopohja ja avoimuus lisäävät kuntien maapolitiikan vaikuttavuutta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaYmpäristöministeriö
21.6.2021 8.57
Tiedote 395/2021

Maapolitiikan toimintaympäristöön kohdistuu monia muutospaineita esimerkiksi kaupungistumiskehityksen, ilmastonmuutoksen ja poliittisten megatrendien seurauksena. 21. kesäkuuta julkaistu tutkimus tarkastelee kuntien maapolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita ja antaa suosituksia kunnille, maapolitiikan sidosryhmille ja lainsäätäjille. Läpileikkaavina näkökulmina tutkimuksessa ovat maapolitiikan avoimuus, läpinäkyvyys ja hyväksyttävyys.

Kehitysehdotuksia maapolitiikan vaikuttavuuden vahvistamiseksi

Suomalainen maapolitiikka ja sen keinovalikoima on painottunut perinteisesti raakamaan kehittämisen koordinointiin ja edistämiseen. Maapolitiikan toimintaympäristön murros synnyttää kuitenkin uudenlaista painetta tarkastella maapoliittisten keinojen toimivuutta ja maapolitiikan vaikuttavuutta laajemmasta näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetään useita kehitysehdotuksia ja suosituksia, joiden avulla olisi mahdollista edistää ja vahvistaa maapolitiikan vaikuttavuutta tulevaisuudessa:

  • Maapoliittisen tiedon saatavuutta tulisi kehittää niin, että tieto ja päätökset ovat helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Lisäksi maapolitiikan seurantaa, raportointia ja valvontaa tulisi yleisesti kehittää. Kehittämisen tueksi tutkimuksessa on luonnosteltu raportointikehikko kuntien maapolitiikan raportointiin. Erityisesti huomioita tulisi kiinnittää hyvien käytäntöjen levittämiseen sekä maapolitiikan avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen.
  • Maapolitiikan tavoitteenasetantaa ja vaikuttavuusketjujen hahmottamista kunnissa tulisi kehittää. Erityistä kehittämistarvetta on maapoliittisten ohjelmien tavoitteiden konkretisoinnissa, ja tavoitteiden ja maapoliittisten keinojen selkeämmässä linkittämisessä. Maapolitiikan vaikuttavuuden tarkastelu pitäisi integroida systemaattisemmin osaksi kuntien maapolitiikan menettelyjä strategisuuden ja avoimuuden kehittämiseksi.
  • Täydennysrakentamisen ja alueiden uudelleenkehittämisen maapoliittisia instrumentteja ja instrumenttivalikoimaa tulisi kehittää ja laajentaa. Voimassaolevasta lainsäädännöstä puuttuvat sellaiset yksittäistä kiinteistöä suuremman aluetason instrumentit (esim. täydennysrakentamisen kehittämisalueet), jotka mahdollistaisivat alueiden koordinoidun kehittämisen yhdessä maanomistajien kanssa. 
  • Ilmastonäkökulma tulisi integroida yhdeksi maapolitiikan tavoitteeksi lainsäädäntöön. Yleisen ilmastonmuutoksen hillintää mahdollistavan sääntelyn lisäksi on edistettävä myös esimerkiksi rakennetun ympäristön piiriin otettavaan maa-alaan liittyvää kompensaatioajattelua (net land take).
  • Maapolitiikkaa toteuttavien viranhaltijoiden osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Asiantuntija- ja vertaistukiverkostoja tulisi kehittää erityisesti pienten kuntien toimijoiden tueksi. Myös yleistä ohjeistusta esimerkiksi tontinluovutus- ja maankäyttösopimuskäytänteiden osalta olisi lisättävä.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: apulaisprofessori Heidi Falkenbach, Aalto-yliopisto, p. 029 448 1721, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.