Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa: kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen väestön ikääntymiseen
Toteuttajat
Tampereen yliopisto, Ikäinstituutti
Rahoitussumma
298 819 €
Hankkeen perustiedot
Kesto: 3/2023–12/2025
Ikääntyneiden määrän kasvu ja väestön ikärakenteen muutos vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja asettavat sellaisia haasteita ja muutospaineita, jotka edellyttävät monien eri toimijan yhteistyötä sekä määrätietoista varautumista ja hyvin suunniteltuja muutoksia. Väestön ikääntymiseen varautuminen vaatii kunnilta ja alueilta aktiivista ikääntymispolitiikkaa, suunnittelua, toimien seurantaa sekä arviointia. Väestön ikääntymisessä on kuitenkin alueellisia eroja ja ikääntymiseen liittyvät resurssit, tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat. Siten myös varautuminen väestörakenteen muutokseen vaihtelee varsin paljon kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.
Valtioneuvoston periaatepäätöksen painopistealueet hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 ovat kaikille mahdollisuus osallisuuteen, hyvät arkiympäristöt, hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut sekä päätöksenteolla vaikuttavuutta. Koska kyse on laajoista, sektorit ylittävistä tavoitteista, on laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys ensiarvoisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Toimien ja toimintatapojen laatua ja vaikuttavuutta on pystyttävä arvioimaan luotettavasti, ja on välttämätöntä saada luotettava tieto tehtyjen toimenpiteiden ja toimeenpantujen ohjelmien vaikutuksista, toiminnan arvioinnista sekä laadusta jotta rajallisia resursseja voidaan kohdentaa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.
Aiemmin ei ole ollut valtakunnallisesti kattavaa ja luotettavaa tietoa siitä minkälaisia paikallisia ja alueellisia arviointimenetelmiä eri hyvinvointialueilla ja kunnissa on käytössä liittyen väestön ikääntymisen varautumiseen ja ikäystävällisyyden edistämiseen. Yhteisten arviointimenetelmien puutteen vuoksi myös eri toimintatapojen tuottamien tulosten vertailutieto on ollut puutteellista tai sitä ei ole ollut lainkaan.
Tässä hankkeessa kerättiin systemaattisesti tietoa siitä, miten ja millä menetelmillä kunnat ja hyvinvointialueet arvioivat oman alueensa väestön ikääntymiseen varautumista ja ikäystävällisyyden edistämistä eri osa-alueilla. Näitä osa-alueita ovat asuinympäristö, palveluiden saatavuus, harrastusmahdollisuudet, ikäteknologian mahdollisuudet ja hyödyt sekä julkinen liikenne.
Tuotetun tiedon hyödyntäminen
Selvityksessä havaittiin, että indikaattorien ja arviointimenetelmien käyttö on hyvin vaihtelevaa eri kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Tiedon vertailtavuuden parantamiseksi hankkeesta saatua tietoa tullaan hyödyntämään seuraavassa, vuosiin 2027–2030 kohdentuvassa iäkkäiden laatusuosituksessa, jonka valmistelu käynnistyy alkuvuodesta 2026. Nykyisessäkin laatusuosituksessa on mittareita laadun seurantaan ja kokonaisuutta voidaan täydentää hankkeen raportissa todetuilla potentiaalisilla mittareilla.
Keskeisenä lähteenä hankkeessa käytettiin kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmia ja -kertomuksia. Niiden todettiin olevan sisällöiltään varsin vaihtelevia. Hankkeen tuloksia voidaan alueilla hyödyntää myös niiden kehittämisessä. Edellä mainitulla laatusuosituksella voidaan kansallisesti ohjata yhdenmukaistamaan käytettäviä indikaattoreita paikallisten mittareiden lisäksi ja rinnalla.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) on samanaikaisesti tämän hankkeen kanssa tehty selvitys iäkkään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueilla, jossa niin ikään on tarkasteltu hyvinvointisuunnitelmia ja -kertomuksia. Selvitysten antamat tiedot täydentävät toisiaan ja tarjoavat hyvän kokonaisuuden alueilla hyödynnettäväksi. THL:ssä on tarkoitus jatkaa työtä teeman parissa ja myös tämän hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotyössä.
Hankkeessa tuotettua tietoa ja suosituksia käsiteltiin kevään 2026 aikana tapaamisissa eri toimijoiden kanssa.
Hankkeen julkaisut:
- Raportti: Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa : Kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen väestön ikääntymiseen (17.11.2025)
- Policy Brief: Ikäystävällisyys näkyväksi monipuolisilla indikaattoreilla (17.11.2025)
- Tiedote: Ikäystävällisyys näkyväksi monipuolisilla indikaattoreilla – tutkimuksessa löydettiin viisi ratkaisua kuntien ja hyvinvointialueiden tueksi (17.11.2025)
- Vuosiraportti: Nykytilanteen kartoitus – Ikäystävällisyyden arviointimenetelmät (24.1.2024)
- Årsrapport: Kartläggning av nuläget – Metoder för utvärdering av åldersvänlighet (24.1.2024)
Uutinen: Ikäystävällisyys kuntien hyvinvointikertomuksissa (24.1.2024)
Ota yhteyttä:
Professori Anu Siren, Tampereen yliopisto, p. 045 347 7075, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi