Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa: kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen väestön ikääntymiseen

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2023–12/2025

Ikääntyneiden määrän kasvu ja väestön ikärakenteen muutos vaikuttavat koko yhteiskuntaan ja asettavat sellaisia haasteita ja muutospaineita, jotka edellyttävät monien eri toimijan yhteistyötä sekä määrätietoista varautumista ja hyvin suunniteltuja muutoksia. Väestön ikääntymiseen varautuminen vaatii kunnilta ja alueilta aktiivista ikääntymispolitiikkaa, suunnittelua, toimien seurantaa sekä arviointia. Väestön ikääntymisessä on kuitenkin alueellisia eroja ja ikääntymiseen liittyvät resurssit, tarpeet ja tavoitteet vaihtelevat. Siten myös varautuminen väestörakenteen muutokseen vaihtelee varsin paljon kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen painopistealueet hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 ovat kaikille mahdollisuus osallisuuteen, hyvät arkiympäristöt, hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut sekä päätöksenteolla vaikuttavuutta. Koska kyse on laajoista, sektorit ylittävistä tavoitteista, on laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys ensiarvoisen tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Toimien ja toimintatapojen laatua ja vaikuttavuutta on pystyttävä arvioimaan luotettavasti, ja on välttämätöntä saada luotettava tieto tehtyjen toimenpiteiden ja toimeenpantujen ohjelmien vaikutuksista, toiminnan arvioinnista sekä laadusta jotta rajallisia resursseja voidaan kohdentaa mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Tällä hetkellä ei ole valtakunnallisesti kattavaa ja luotettavaa tietoa siitä minkälaisia paikallisia ja alueellisia arviointimenetelmiä eri hyvinvointialueilla ja kunnissa on käytössä liittyen väestön ikääntymisen varautumiseen ja ikäystävällisyyden edistämiseen. Yhteisten arviointimenetelmien puutteen vuoksi myös eri toimintatapojen tuottamien tulosten vertailutieto on puutteellista tai sitä ei ole lainkaan.

Tässä hankkeessa kerätään systemaattisesti tietoa siitä, miten ja millä menetelmillä kunnat ja hyvinvointialueet arvioivat oman alueensa väestön ikääntymiseen varautumista ja ikäystävällisyyden edistämistä eri osa-alueilla. Näitä osa-alueita ovat asuinympäristö, palveluiden saatavuus, harrastusmahdollisuudet, ikäteknologian mahdollisuudet ja hyödyt sekä julkinen liikenne. Systemaattisen kartoituksen pohjalta hankkeessa tunnistetaan tietoon perustuvia jatkokehittämistarpeita.

Hankkeen julkaisut:

• Vuosiraportti: Nykytilanteen kartoitus – Ikäystävällisyyden arviointimenetelmät (24.1.2024)
• Årsrapport: Kartläggning av nuläget – Metoder för utvärdering av åldersvänlighet (24.1.2024)

• Uutinen: Ikäystävällisyys kuntien hyvinvointikertomuksissa (24.1.2024)

Ota yhteyttä:

Professori Anu Siren, Tampereen yliopisto, p. 045 347 7075, etunimi.sukunimi(at)tuni.fi