Ikäystävällisyys kuntien hyvinvointikertomuksissa
Ikäystävällisyys on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kunnissa. Poikkihallinnollinen hyvinvointikertomus tarjoaa hyvän mahdollisuuden ikäystävällisyyden monipuoliseen arviointiin.
Eri väestöryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja hyvinvoinnin tilaa seurataan ja arvioidaan kuntien hyvinvointikertomuksissa. Ikäihmisten tarpeita, voimavaroja ja hyvinvointia sekä kaikenikäisille soveltuvia asuinympäristöjä korostava ikäystävällisyys on luonteva osa tällaista kokonaisuutta.
Mutta minkälaisia nämä kertomukset ovat ja millaisin menetelmin arviointia tehdään? Entä miten ikäystävällisyys näkyy kertomuksissa? Tätä ikäystävällisyyden näkyvyyttä hyvinvointikertomuksissa tarkasteltiin osana Tampereen yliopiston ja Ikäinstituutin toteuttamaa Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa -hanketta (2023–2025).
Hyvinvointikertomukset tarkastelussa
Kuntien laajoja hyvinvointikertomuksia tarkastelevassa selvityksessä ilmeni, että kertomukset olivat rakenteeltaan ja toteutukseltaan vaihtelevia. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttö ja sen tarjoamat indikaattorit ja arviointimallit toivat kertomuksiin kuitenkin yhteneväisyyttä.
Hyvinvoinnin indikaattoreita hyödynnettiin laajasti, mutta ne olivat usein irrallisia tavoitteista ja tehdyistä toimenpiteistä. Tämän vuoksi erilaisten vaikutusketjujen analysointi jäi kertomuksissa vähäiseksi. Lisäksi seurattaville asioille asetettiin vain harvoin tavoitetasoja.
Kaikki selvityksessä mukana olleet kunnat tarkastelivat eri väestöryhmien hyvinvoinnin tilaa ja sen muutosta. Vajaa puolet kunnista arvioivat TEAviisarilla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hallinnollisia rakenteita ja prosesseja. Noin neljännes arvioi systemaattisesti asetettujen tavoitteiden ja niiden mukaisten toimenpiteiden toteutumista.
Koska sosiaali- ja terveyspalvelut olivat ennen sote-uudistusta kuntien toimintaa, korostui kertomuksissa ikääntyneiden osalta palvelujärjestelmän näkökulma. Palvelujen siirryttyä hyvinvointialueille kunnilla on nyt entistä paremmat mahdollisuudet tarkastella ikäystävällisyyttä monimuotisemmin kuin vain sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta. Arvioinnin painopistettä voidaan nyt siirtää entistä enemmän iäkkäiden voimavarojen, ikäystävällisten asuinympäristöjen ja turvallisuuden tarkasteluun.
Aineisto
Selvityksessä analysoitiin 54 kuntien laajaa hyvinvointikertomusta. Kertomukset ajoittuvat pääsääntöisesti valtuustokaudelle 2017–2021. Aineisto kerättiin huhti-kesäkuussa 2023. Lisäksi analyysiä täydennettiin hyvinvointialueiden kertomusten sekä kuntien ikääntymispoliittisten suunnitelmien tarkastelulla.
