Hyppää sisältöön

Hyvä kysymys -podcast
Miten työvoiman saa Suomessa liikkumaan?

6.4.2020 15.02
Uutinen

Teknologisen murroksen myötä töitä katoaa ja syntyy, ja globalisaatio siirtää tuotantoja uusiin paikkoihin. Se asettaa kasvavia vaatimuksia työvoiman ammatilliselle ja alueelliselle liikkuvuudelle. Podcast-jaksossa kysytään, miten työvoiman saisi Suomessa liikkumaan. Aiheesta keskustelevat työministeri Tuula Haatainen ja ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta.

Keskustelu on nauhoitettu keskiviikkona 4.3.2020. 

Tuoreen Pellervon taloustutkimuksen ja Tampereen yliopiston toteuttaman selvityksen mukaan suomalaisten liikkuvuutta ammatista toiseen voidaan lisätä koulutustasoa nostamalla, luomalla joustavaa täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä ennakoimalla paremmin tulevia osaamistarpeita. Myös työnhakijoiden palvelua tulisi muuttaa yksilöllisemmäksi, jonka avuksi selvitys ehdottaa uusia digitaalisia työkaluja.

”Nykyisen laajuinen työmarkkinoiden muutos on uusi ilmiö, joten työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ei ollut aiemmin juurikaan tutkittu. Keskityimmekin siihen, miten ihmiset pystyvät vaihtamaan ammatista toiseen. Tarkastelimme myös alueellisen ja ammatillisen kohtaanto-ongelman yhteyksiä eli kohtaavatko työvoima ja avoimet työpaikat alueellisesti tai osaamisen puolesta”, kertoo Holappa. 

Selvitys antaa monia politiikkasuosituksia ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi.

Erityisesti koulutus on tärkeässä roolissa, sillä mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä sujuvammin hän siirtyy ammatista toiseen. Ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseen tarvitaan sekä eri ammateissa vaadittavien taitojen täydennys- ja uudelleenkoulutusta että työmarkkinoilla kysyttyjen kokonaisten tutkintojen riittävää ja oikea-aikaista toteuttamista.

”On tärkeää miettiä keinoja, joilla ihmisiä voidaan auttaa erityisesti muutostilanteissa. Muun muassa aikuiskoulutus antaa valmiuksia työllistyä toiselle alalle, jos oman ammattialan työtä ei lähialueelta löydy”, toteaa työministeri Haatainen.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma korostaa osaamisen ja koulutuksen merkitystä.

”Hallitus on käynnistänyt syksyllä 2019 hankkeen, jossa asiantuntijavoimin käydään läpi keinoja, joilla koulutuksesta saataisiin ihmiselle elinikäinen polku”, kertoo ministeri Haatainen.

Selvityksen perusteella myös TE-toimistoissa työnhakijoiden ohjauksesta, neuvonnasta ja töiden tarjoamisesta tulisi tehdä yksilöllisempää, jotta se huomioi hakijan osaamisen ja ammattien vaatimukset.

”Ohjaukseen tarvittaisiin lisää voimavaroja, jotta työnhakijoita pystyttäisiin palvelemaan henkilökohtaisemmin ja heille pystyttäisiin osoittamaan uusia työ- ja ammattimahdollisuuksia sekä kertomaan tarjolla olevista koulutusmahdollisuuksista”, kertoo Holappa.

”Työvoimapalvelut tulee saada aiempaa yksilöllisemmiksi ja vastaamaan ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin. Jo varhaisessa vaiheessa pitäisi päästä kartoittamaan työntekijän osaamistaso ja hänen elämäntilanteensa, ja tekemään hänen kanssaan työllistymissuunnitelma. Työvoimapalvelujen tulisi olla myös nykyistä ennakoivampia työmarkkinoiden kehityksen osalta”, korostaa työministeri Haatainen.

Myös digitaalisia työkaluja tulisi raportin mukaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin työvoimapalveluissa.

”Digitaalisia palveluita kehitettäessä henkilöiden osaamistasot tulisi ottaa paremmin huomioon, jotta vanhasta ammatista pystyttäisiin siirtymään helpommin uuteen. On tärkeää, että henkilölle tarjotaan myös uudelleenkoulutusta, jos ammatin vaihto sitä vaatii”, toteaa Holappa.

”Parhaillaan on kehitteillä ja kokeiltavana digitaalinen alusta, Työmarkkinatori, jossa työnantajat ja työnhakijat sekä koulutuksen järjestäjät voivat kohdata. Olennaista on myös se, että tieto kulkee eri viranomaisten välillä, jotta asiakasta pystytään mahdollisimman hyvin tukemaan ja auttamaan”, toteaa ministeri Haatainen.

Hyvät päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Hyvä kysymys on podcast, joka tuo yhteen tiedon tuottajat ja hyödyntäjät, tutkijat ja päättäjät. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja iTunesissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvä kysymys”. Twitteristä meidät löytää aihetunnisteella #tietokäyttöön.