Opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin (UUSVALU)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2022–5/2023

Vuoden 2018 yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa koskeva uudistus on herättänyt alusta alkaen huomattavan vahvaa julkista kritiikkiä ja keskustelua. Uudistuksen taustalla oli pyrkimys nopeuttaa nuorten siirtymistä lukiosta kolmannen asteen koulutukseen, mutta myös vahvistaa ylioppilastutkinnon asemaa yleissivistävän koulutuksen nuorisovaiheen päätepisteenä. Uudistus toteutettiin kuitenkin lukioita juuri kuuntelematta, mikä lienee ollut kritiikin erityisenä kohteena olevan pitkän matematiikan arvon korostumisen rinnalla osasyy sen kriittiseen vastaanottoon. Ulkoapäin tulleeksi koettu uudistus näyttää myös pyyhkineen mielistä aiemman pääsykoevetoisen opiskelijavalinnan monet epäkohdat.

Hanke pureutui uudistuksen vaikutuksiin nimenomaan lukioiden ja lukiolaisten näkökulmasta. Johtava tutkimuskysymys oli, miten opiskelijavalintauudistus on vaikuttanut opiskelijoiden kurssi- ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin, hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Sen rinnalla pyrittiin selvittämään, millaisina lukio-opettajat sekä lukioiden ja perusopetuksen opinto-ohjaajat näkevät uudistuksen vaikutuksen nuorten lukiovalintaan ja lukioaikaisten opintojen etenemiseen. Lisäksi hanke arvioi tutkimuskirjallisuuden valossa suomalaisen ylioppilastutkinnon luonnetta osana koulutuksellisten urapolkujen rakentumista suhteessa vastaavien tutkintojen asemaan muissa länsimaissa.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa koulutuspoliittisen päätöksenteon pohjaksi ajantasaista tietoa vuoden 2018 opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksista lukiolaisten opintojen etenemiseen, heidän lukioaikaisiin kurssivalintoihinsa ja ylioppilastutkinnon koevalintoihinsa, heidän hyvinvointiinsa sekä heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Tämän lisäksi tutkimus tuo tietoa lukio-opettajien ja opinto-ohjaajien näkemyksistä uudistuksesta ja sen vaikutuksesta toisaalta opiskelijoiden saaman koulutuksen laatuun ja laajuuteen, toisaalta heidän hyvinvointiinsa ja mahdolliseen uupumiseen. Näiden lisäksi hankkeen yhteydessä kerätty aiempi tutkimus tarjoaa vertailukelpoista tietoa Suomen ja muiden maiden toisen asteen päättökokeiden luonteesta sekä niiden vaikutuksesta ja hyödyntämisestä kolmannen asteen koulutuksen opiskelijavalinnassa.

Tuotetun tiedon hyödyntäminen

Yliopistot päättävät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta vuonna 2023. Uusi pisteytysmalli otetaan käyttöön vuonna 2026. Tätä työtä varten tämän tutkimuksen tuloksia on jo hyödynnetty niin, että keskeisitä tutkimustuloksista on esitelmöity pisteytysvalinnan uudistajille. Tuloksista on myös raportoitu sekä kuntien edustajille että opetuksesta vastaavien keskushallinnon päättäjille. Myös valtakunnan keskeiset alan arviointiasiantuntijat ovat pyytäneet audienssia tutkijoilta tämän tutkimuksen tuloksia koskien.

Jatkossa näitä tietoja voivat käyttää lukiokoulutuksen järjestäjät omassa laatutyössään, eri järjestöt (esim. OAJ, jne.), muut sidosryhmät (esim. Lukiolaisten liitto, Kuntaliitto, jne.) ja lukioiden opiskelijat sekä henkilökunta omassa työssään. On hyvin oletettavaa, että tutkijoita tullaan pyytämään eri koulutustilaisuuksiin kertomaan näistä keskeisistä tuloksista.

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistus lukion ja lukiolaisten silmin (19.6.2023)
• Tiedote: Tutkimus tarkasteli korkea-asteen opiskelijavalinnan uudistusta lukion ja lukiolaisten näkökulmista (19.6.2023)

Ota yhteyttä:

Professori Risto Hotulainen, Helsingin yliopisto, p. 050 520 1664, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi