Osuustoiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia sote-uudistuksessa selvitetään
Osuustoiminnan ja yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan edellytyksiä ja mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa selvittävä hanke tukee maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua. Hankkeen väliraportissa tarkastellaan osuustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Yleishyödylliset toimijat on nähty merkittävänä potentiaalina tuottamaan asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Osuuskuntien ja kolmannen sektorin sote- palvelujentuottajien määrästä ja luonteesta ei kuitenkaan ole olemassa kattavaa tietopohjaa ja ajantasaisista tilastollista seurantaa.
Yhteiskunnallinen keskustelu ja päätöksenteko kaipaavat tietoa osuustoiminnasta. Hankkeen toteuttajat PTT, NHG ja Ideakoop ovat julkaisseet selvityksen alustavista löydöksistä ja johtopäätöksistä väliraportin, jossa analysoidaan osuustoiminnan nykyistä laajuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä tarkastellaan sen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Osuustoiminta on sote-palveluissa vähäistä
Osuustoiminnan sovelluskohteita on monia, mutta sote-palveluissa mallia käytetään vielä suhteellisen vähän niin maailmalla kuin Suomessa. Osuustoimintamallin käytölle on kuitenkin tilausta ja pienet palveluntuottajat voivat tarvittaessa vastata esimerkiksi uusiin tietojärjestelmävaatimuksiin osuustoiminnallisen yhteistyön avulla.
– Valinnanvapausmallin ytimessä on alueen asukkaiden tarpeiden ympärille muodostuva monipuolinen palvelutarjonta. Selvityksen väliraportti hälventää osaa tietojärjestelmiä- ja tuotantoa koskevia huolia. Yksinkertaisimmillaan kyse on tuottajan toimintatavan siirtämisestä ruutuvihosta sähköiseen raportointiin. Tietojärjestelmävaatimuksiin vastaavat myös ns. kevytliittymät, jotka eivät vaadi tuottajalta mittavaa taloudellista investointia, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Sarita Friman.
Lyhyellä aikavälillä merkittävin potentiaali liittyy sote-alalle suuntautuviin toimialaliukumiin, joita on nähty viime vuosina useita. Asialla ovat olleet suuret asiakasomisteiset osuustoimintayritykset.
Edellytyksiä parannettava organisaatiomallien yhdenvertaisuutta vaalien
Pidemmällä aikavälillä osuustoimintamallin hyödyntäminen sote-ratkaisussa ja muidenkin yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa vaatii ponnisteluita mallin käytön edellytysten parantamisessa.
– Toimiva markkinatalous edellyttää yritystoiminnan institutionaalisen ympäristön kehittämistä erilaisten oikeudellisten muotojen yhdenvertaisuus huomioiden. Osuustoiminnan asema vaikuttaisi kaipaavan erityistä huomiota esimerkiksi tiede- ja korkeakoulupolitiikan sekä elinkeinopolitiikan saralla, sanoo hankkeen johtaja professori Iiro Jussila PTT:stä.
Erityishuomion kohteena voisivat olla liiketaloudellista tutkimusta tekevät ja opetusta antavat yliopisto- ja korkeakouluyksiköt. Kuinka hyvin näiden toiminta palvelee osuuskuntamuotoista elinkeinotoimintaa? Entä kuinka osuustoiminta huomioidaan tutkimustoiminnan rahoituksessa? Elinkeinopolitiikan osalta olisi hyvä selvittää, kuinka se huomioi osuustoiminnan mahdollisuudet painopistealueillaan ja elinkeinopolitiikan erityisten haasteiden ratkaisemisessa.
Osuustoiminnan tilastointiin liittyy sen ominaispiirteistä johtuvia merkittäviä haasteita, mikä osaltaan haittaa niin osuustoiminnasta käytävää keskustelua kuin päätöksentekoa avustavaa ja tieteellistä tutkimusta.
Hanke jatkuu vielä muutaman kuukauden ajan. Joulukuussa julkaistavassa loppuraportissa käsitellään osuustoiminnan ohella yleishyödyllisiä toimijoita, joiden periaatteita ja merkitystä erityisesti sote-palveluissa on myös tarpeen ymmärtää.
Osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutettavaa selvitystä tekevät Pellervon taloustutkimus PTT ry, Nordic Healthcare Group Oy ja Idekoop Osuuskunta.
Lisätietoja: Iiro Jussila, hankejohtaja, PTT, [email protected] ja Sarita Friman, erityisasiantuntija, STM, [email protected]
