Tuore tutkimus kartoittaa keinoja vaikuttaa poikien alisuoriutumiseen

Useissa viimeaikaisissa kansainvälisissä arvioinneissa on huomattu erojen suomalaisten tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa olevan maailman korkeimpia, vaikka Suomi on muutoin menestynyt arvioinneissa erinomaisesti. Lukutaidossa ero on perinteisesti ollut tyttöjen hyväksi, ja nyt myös matematiikassa ja luonnontieteissä tytöt pärjäävät poikia paremmin. Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät tekijöitä, jotka vaikuttaisivat osaamiseen, asenteisiin ja motivaatioon.

– Tutkimus antaa meille työkaluja siihen, miten kouluissa voidaan kiinnittää huomiota tyttöjen ja poikien oppimiseroihin jo varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät pääsisi eriytymään, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kommentoi selvitystä.

Selvityksessä tarkasteltiin sekä ala- että yläkouluja. Alakouluikäisten osaamista, koulunkäyntiä tukevia asenteita ja niiden kehittymistä käsittelevän tutkimusosuuden toteutti Jyväskylän yliopisto. Yläkoululaisia käsittelevän osuuden tutkimuksessa toteutti vastaavasti Helsingin yliopisto.

– Hyödynsimme aiempia tuloksia niin, että etsimme koulut, joissa sukupuolieroja ei ole tai ne ovat pienentyneet. Menimme katsomaan mitä näissä kouluissa on tehty, apulaisprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Yhteisöllisyys ja tasa-arvo tukevat myönteistä kehitystä

Tutkimus osoittaa, että kognitiivisissa taidoissa ei esiinny oleellista sukupuolieroa, ja myös Suomessa löytyy kouluja ja luokkia, joissa oppimiseroa ei ole. Toisaalta Suomessa erot oppimismenestyksessä ovat luokkien välillä suuria, ja tarkasteltaessa yläkoululaisia havaittiin, että erot kasvavat yläkoulun vuosiluokkien 7. ja 9. välisenä aikana.

– Painotettuihin, esimerkiksi taito- ja taideaineopetuksen tai kielivalintojen seurauksena muodostettuihin luokkiin, siirtyy enemmän tyttöjä, jotka parantavat omaa suoritustaan luokkatasoisesti enemmän verrattuna niihin luokkiin, joissa kyseisiä painotuksia ei ole tarjolla, kertoo apulaisprofessori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta.

Ilmapiirin yhteisöllisyys ja toimintakulttuurin tasavertaisuus nähtiin parhaiksi keinoiksi tasa-arvon vahvistamiseen. Poikien oppimiselle haitallisia pedagogisia käytänteitä ei kuitenkaan tutkimuksessa löydetty.

– Enemmänkin tasa-arvo oli kouluissa itsestäänselvyys. Alakoulujen opettajat eivät ajatelleet lapsia tyttöinä tai poikina, vaan näkivät heidät yksilöinä, kertoo Rautopuro.

Myös yläkoulussa oppilaat kokivat, että heitä kohdellaan tasavertaisesti.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö erittäin tärkeää

Selvityksessä korostui kodin vaikutus koulumenestykseen.

– Kodin vaikutus on todella suuri.  Sosioekonomisen taustan ja erityisesti vanhempien koulutustason vaikutus on ilmeinen, Rautopuro jatkaa.  – Sillä, mitä lasten kanssa on tehty ennen koulua, on valtava merkitys.

Tutkimuksen pohjalta ehdotettavia muutoksia olivat muiden muassa oppilaille annettavan autonomian määrä ja oppimateriaalien valinta. Yläkouluissa pojat hyötyisivät enemmän selkeistä tavoitteista. Lisäksi olisi tarpeellista kiinnittää huomiota luokkien muodostamiseen. Myös koulun ja kodin yhteistyöllä olisi suuri rooli oppimiserojen taltuttamisessa.

– Voidaan miettiä sitäkin, voisiko oppilaanohjausjärjestelmä yläkoulun alkuvaiheessa kartoittaa perheen kanssa, mitä tavoitteita oppilaalla on ja mitkä ovat hänen tulevaisuudensuunnitelmansa, Hotulainen sanoo.

– Koulumenestyksen kautta rakentuu pohja tulevaisuudelle. Jos pohja tippuu, ei ole mitään, minkä varaan rakentaa, sanoo Rautopuro.  – Ei saa kuitenkaan aiheuttaa sellaista ylilyöntiä, että meillä puhuttaisiin tyttöpedagogiikasta ja poikapedagogiikasta, oppimistulosten ongelma koskee molempia.

Video: Miten selättää poikien alisuoriutuminen peruskoulussa?

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke: Miten selättää poikien alisuoriutuminen peruskoulussa? Hankkeen kesto: 10/2017–4/2018, toteuttajat Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.

Kuvituskuva: Riitta Supperi, Finland Promotion Board