Tuottavuutta edistävät politiikkatoimet ja yrityssektorin dynamiikka

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2022– 10/2023

Tuottavuuteen vaikutetaan useiden eri politiikkalohkojen toimin. Suoraviivaisimmin kansantalouden tuottavuutta voidaan yrittää kohentaa tutkimus- ja kehitystyötä tukevalla innovaatiopolitiikalla, mutta esimerkiksi myös työvoiman osaamista kohdentava koulutuspolitiikka ja tuotemarkkinoiden parempaa toimintaa edistävä kilpailupolitiikka lisäävät epäsuorasti työn tuottavuutta ja kokonaistuottavuutta kansantaloudessa. Lisäksi monet työn tuottavuuteen liittymättömistä syistä toteutetut politiikkatoimet – kuten esimerkiksi ympäristöpolitiikan alaan kuuluvat toimet – vaikuttavat yritysten innovatiivisuuteen ja epäsuorasti myös työn tuottavuuteen.

Toisinaan politiikkatoimien välillä on tuottavuutta edistäviä synergioita, mutta toisinaan niiden tuottavuusvaikutukset muodostuvat toisilleen vastakkaisiksi. Synergioiden ja vastakkaissuuntaisten vaikutusten ohella myös esimerkiksi monien politiikkatoimien tuottavuusvaikutusten pitkät viiveet vaikeuttavat niiden tuottavuusvaikutusten arviointia. Tuottavuuteen vaikuttavien politiikkatoimien kentästä tarvittaisiinkin parempaa kokonaiskuvaa. Erityisen tärkeää on ymmärtää paremmin tuottavuusvaikutuksia niiden politiikkatoimien kohdalla, jotka ovat tulevaisuusnäkökulmasta keskeisiä ja joiden vaikutuksista ei ole vielä pitkää historiallista kokemusta. Tällaisia politiikkatoimia ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi toteutetut kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavat toimet, digitalisaatiota edistävät toimet ja Suomen osalta myös monet maahanmuuttopoliittiset toimet.

Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa siitä, miten eri politiikkalohkojen toimet vaikuttavat tuottavuuteen. Se jäsentyy viiteen työpakettiin. Ensimmäinen työpaketti kehittää tuottavuuteen vaikuttaville politiikkatoimille selkeän analyysikehikon ja tuottaa kehikon mukaisesti jäsennetyn kirjallisuuskatsauksen, jossa tarkastellaan systemaattisesti tuottavuuteen vaikuttavia politiikkatoimia, niiden synergioita ja ristiriitaisuuksia sekä niiden vaikutusten arvioinnin ongelmia.

Toinen, kolmas ja neljäs työpaketti tarkastelevat kolmen tulevaisuusnäkökulmasta erityisen keskeisen politiikkaosa-alueen – digitalisaation edistämisen, kasvihuoneilmiön torjunnan sekä maahanmuuttopolitiikan – tuottavuusvaikutuksia. Toinen työpaketti selvittää digitalisaation ja tuottavuuden yhteyttä sekä yrityksissä tapahtuvan digitalisaation aiheuttaman tuottavuuden kasvun yhteyttä yritysten henkilöstön koulutustasoon.

Kolmas työpaketti selvittää miten kasvihuonekaasupäästöjen supistaminen on vaikuttanut tuottavuuskehitykseen tehdasteollisuuden eri aloilla. Se hyödyntää työn tuottavuuden kanssa analogisesti määriteltyä, tuotoksen kasvihuonekaasupäätöstöihin suhteuttavaa hiilituottavuuden käsitettä ja selvittää, miten hiilituottavuus ja kokonaistuottavuus kytkeytyvät toisiinsa.

Neljäs työpaketti selvittää maahanmuuttajien vaikutusta yrityssektorin dynaamisuuteen. Se vertailee maahanmuuttajien perustamia pk-yrityksiä relevanteissa suhteissa samankaltaisiin kantasuomalaisten perustamiin yrityksiin. Työpaketissa selvitetään mm., miten maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten perustamat yritykset poikkeavat toisistaan työllistävien vaikutustensa ja työn tuottavuuteen kohdistuvien vaikutusten osalta.

Viides työpaketti rinnastaa Suomen kansantalouden tuottavuutta koskevat tutkimustulokset muihin maihin ja esittää politiikkajohtopäätöksiä.

Ota yhteyttä: 

Tutkimusohjaaja Ilkka Kiema, Työn ja talouden tutkimus Labore, p. 040 940 2287, etunimi.sukunimi(at)labore.fi