Uudet ilmastosääntelyn keinot ja ilmastolain vahvistaminen (UUSILMA)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 1/2020–1/2021

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman yksi strateginen kokonaisuus on Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi. Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Yksi keskeinen keino on ilmastolain ohjausvaikutuksen vahvistaminen. Ilmastolain vahvistaminen edellyttää uutta tietoa ilmastolain toimeenpanosta ja mahdollisista uusista keinoista, joilla ohjausvaikutusta voi vahvistaa. Tämän lisäksi on tärkeää tietää miten mahdolliset uudet keinot ja muut muutokset ilmastolaissa sopisivat siihen sääntelyyn, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen kehitykseen. On myös otettava huomioon, että yksityisen sektorin oma sääntely kehittyy nopeasti. Lisäksi EUssa on paineita kehittää uusia ratkaisuja sääntelyn vahvistamiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteiden varmistamiseksi. Ilman systemaattisesti analysoitua tietoa nykytilasta, meneillään olevista muutoksista ja uusista aloitteista, lainsäädännön kehitystyö vaikeutuu merkittävästi. Lopputuloksena voi olla uusia keinoja koskevia säännöksiä, jotka antavat osin päällekkäisiä ja ristiriitaisia viestejä toimijoille, tai jotka estävät innovatiivisia ratkaisuja, mikä heikentäisi sääntelyn vaikuttavuutta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen vastaisesti.

Hankkeen tavoitteena oli tukea sääntelyn uudistamista. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa arvioitiin uusia keinoja ja sääntelyä, joiden avulla voidaan varmistaa, että kehitys etenee kohti hiilineutraaliutta. Yhteisvaikutuksia, vaikuttavuutta ja muunneltavuutta tarkasteltiin kokonaisuutena, ottaen huomioon myös voimassa oleva sääntely, kehittyvä yksityisen sektorin oma sääntely sekä EUn sääntelyaloitteet. Vaikutuksia ja sivuvaikutuksia valotettiin eri tieteenalojen avulla (oikeustiede, taloustiede, muut yhteiskuntatieteet, ympäristötiede, arviointitutkimus).

Monitieteellisen lähestymistavan ansiosta hanke arvioi sääntelykeinojen todennäköistä vaikuttavuutta hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Toteutettavuus ja hyväksyttävyys arvioitiin ottaen huomioon myös EU:n voimassa oleva sääntely ja mahdollinen sääntelykehitys. Samalla tunnistettiin miten ilmastosääntelyyn keskeiset kansainväliset sitoumukset ja esteet tulee ottaa huomioon keinojen kehittämisessä.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin, tuloksista kertovaan tiedotteeseen sekä Policy Brief-katsaukseen (22.1.2021).

Ota yhteyttä:

professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus, p. 040 740 1675, mikael.hilden(at)ymparisto.fi