Hyppää sisältöön

Uusien nousevien teknologioiden kehittämisen vaikuttavat tukikeinot

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Julkaisuajankohta 22.9.2022 13.25
Uutinen

Tervetuloa yhteiskehittämään uusien nousevien teknologioiden vaikuttaviin tukikeinoihin liittyvää tutkimusteemaa. Tavoitteena on keskustella tutkimustarpeesta sekä keinoista ja mahdollisuuksista toteuttaa tutkimus esitetystä aiheesta. Tilaisuus järjestetään MS Teamsissa maanantaina 3. lokakuuta klo 13.00–14.00.

Tilaisuudessa pohditaan, millaisella tutkimusasetelmalla ja millaisin menetelmin voitaisiin tuottaa politiikkarelevanttia ja käytännönläheistä tutkimusta, jonka tuloksia voidaan hyödyntää uusien, nousevien teknologioiden vaikuttavien tukikeinojen kehittämiseksi.  

Tilaisuudessa käytävää keskustelua hyödynnetään päätettäessä mahdollisesta syksyn 2022 aikana hakuun avattavasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tietotarpeesta. Tietotarpeeseen vastaava tutkimus tulisi toteuttaa vuoden 2024 huhtikuun loppuun mennessä.   

Ilmoittautuminen tilaisuuteen 2.10.2022 mennessä osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/EP/CABFF156994251D9. Voit myös välittää kutsua vapaasti eteenpäin aiheesta kiinnostuneille kollegoillesi. Kokouslinkki lähetetään tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Tilaisuuden ohjelma:

klo 13:00 Tilaisuuden avaus, Kirsti Vilén, työ- ja elinkeinoministeriö

klo 13:05 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Risto Alatarvas, valtioneuvoston kanslia

klo 13:15 Taustaa uusien nousevien teknologioiden vaikuttavien tukikeinojen tutkimustarpeelle, Kirsti Vilén, työ- ja elinkeinoministeriö

klo 13:25 Keskustelu tutkimustarpeesta ja näkökulmista

  • relevantit näkökulmat
  • suhde muuhun tutkimukseen
  • mahdolliset tutkimusmenetelmät ja tiedon hyödyntäminen

klo 13:55 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

Taustaa

Uudet teknologiat, niiden ketterä yhdistely ja soveltaminen ovat merkittävässä asemassa suurien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa, turvallisuuden takaamisessa sekä erilaisten muiden politiikkatavoitteiden välineenä.

Parlamentaarisen TKI-työryhmän määrittämistä kymmenestä TKI-periaatteesta yksi koskee teknologia- ja toimialaneutraaliutta. Sen mukaan ”julkinen TKI-järjestelmä ei mikromanageroi eikä valitse voittavia yrityksiä, teknologioita tai toimialoja yksityiskohtaisella tasolla. Tukien suuntaamisessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon olemassa olevat vahvuudet sekä yhteiskunnan strategiset tavoitteet. Järjestelmä toimii alhaalta ylös periaatteella, jolloin julkinen TKI-rahoitus kanavoidaan tavoilla, joka mahdollistaa uusien ja yllättävienkin toimijoiden ja toimialojen nousun”.

Teknologianeutraliteettiperiaate perustuu ajatukseen, että valinnat jätetään yritysten ja markkinoiden tehtäväksi. Periaatetta käytetään yleisesti EU-sääntelyssä, mutta se on myös tärkeä julkista TKI-rahoitusta ohjaava periaate. Julkisen rahoituksen ja tukien suuntaamisessa on kuitenkin entistä enemmän perusteltua ottaa huomioon yhteiskunnan strategiset tavoitteet. Näitä ovat yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen (esim. ilmastomuutoksen torjunta, kestävän energiajärjestelmän kehittäminen ja hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä), kansallinen turvallisuus (esim. turvallisuustoimijoiden kriittinen osaaminen), geopoliittiset näkökohdat sekä huoltovarmuuden varmistaminen, missä teknologiolla ja osaamisella on merkittävä rooli.

Suomi korostaa EU-yhteyksissä teknologianeutraliteetin merkitystä, mutta kansallisen kehityksen näkökulmasta pienen maan on tasapainoteltava ns. teknologiatyönnön (technology push) ja markkinavetoisuuden (market pull) välillä sekä huomioitava kaupallisten näkökulmien lisäksi myös strategiset kansalliset tarpeet. Yhteiskunnan kannalta keskeistä on varmistaa kokonaisuuden yhteentoimivuus ja eri ratkaisujen yleiskäyttöisyys sekä tarvittaessa mahdollisuus vaihtaa ratkaisuja ja toimittajia. Yhteentoimivuudessa on hyvä huomioida myös ajallinen yhteentoimivuus ja tulevaisuuden kehitysnäkymät. Tällaiset ominaisuudet turvaavat parhaiten avoimen ja kilpaillun markkinan toimintaedellytyksiä.

Muutamat toimijat ovat esittäneet tähän liittyviä kriteerejä ja periaatteita:

  • Teknologianeuvottelukunnan raportissa (2021) todetaan, että teknologianeutraalisuus on pääperiaate ja etenkin valtioneuvostotasolla tehtävät kansalliset valinnat on perusteltava huolella. Neuvottelukunta on määritellyt kriteerit, joilla julkinen sektori voi valtioneuvoston tai ministeriöiden päätöksillä kohdentaa resursseja yksittäisille hankkeille tai teknologioille.
  • VTT:n lupaavimpien teknologioiden visiopaperissa (2022) todetaan, että rahoituksen suuntaamisessa teknologiaosaamisalueille olisi otettava huomioon vaikuttavuus ja osaaminen.

Usein uusiin teknologioihin liittyy vastuullisuuskysymyksiä, joihin päättäjien ja hallinnon on otettava kantaa. Näitä ovat esimerkiksi arvot, etiikka, hyötyjen ja kielteisten vaikutusten jakautuminen ja osallistavuus. Tärkeää on lisäksi huomioida, miten lainsäädäntö vaikuttaa teknologioiden kehitykseen. Olennainen kysymys on, miten uusia ja nousevia teknologioita pystytään parhaiten hyödyntämään yhteiskunnan kriittisiin tarpeisiin sekä kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vauhdittajina, mutta samalla huomioimaan niiden mahdolliset kielteiset tai poissulkevat vaikutukset. 

Hankkeessa selvitetään keinoja tunnistaa kilpailukyvyn ja yhteiskunnan strategisten tavoitteiden kannalta olennaisia uusia ja nousevia teknologioita, niihin liittyviä osaamistarpeita sekä perusteita ja toimintatapoja suunnata julkista TKI-rahoitusta ja muita toimia niiden kehittämiseen vaikuttavasti.

Selvitettäviä kysymyksiä ovat:

  • Mitä ovat tällä hetkellä laajasti vaikuttavien uusien ja nousevien teknologioiden tukemisen kriteerit, tunnistamisen menetelmät ja keskeiset vaikuttavuuden arvioinnin tavat?
  • Mitkä ovat yhteiskunnan strategisten tavoitteiden kannalta olennaiset näkökulmat, jotka tulisi huomioida, kun tuetaan uusia ja nousevia teknologioita ja osaamisalueita? Miten uusiin teknologioihin liittyvät vastuullisuuskysymykset tulisi huomioida?
  • Millaisia ovat vaikuttavat keinot ja toimintatavat uusien ja nousevien teknologioiden tukemisessa ottaen huomioon teknologioiden kasvanut merkitys kestävässä kasvussa ja kilpailukyvyssä sekä monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa?