Vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys ja palvelujen saatavuus - määrällinen ja laadullinen tarkastelu

Käynnissä

Toteuttajat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Invalidiliitto, Kynnys ry

Rahoitussumma

99 960 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–2/2022

Tässä tutkimushankkeessa keskitytään selvittämään vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyyttä ja siihen liittyviä syitä. Hankkeen arvioinnin kohteena on myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuus lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja kohtaamisen näkökulmasta. Lisäksi tässä tutkimushankkeessa tuotetaan ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden avulla voidaan ehkäistä ja vähentää vammaisten ihmisten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan sellaista väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, taloudellisena, kemiallisena, instrumentaalisena, kulttuuriin liittyvänä väkivaltana tai hoidon tai avun laiminlyöntinä.

Vammaisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on usein vaiettu ilmiö vaikka tiedetään, että kaiken ikäiset vammaiset henkilöt kohtaavat väkivaltaa. Vammaisilla henkilöillä on selkeästi korkeampi riski joutua lähisuhteissaan, esimerkiksi puolison, avustajan tai hoitotoimenpiteen toteuttajan taholta kaltoinkohtelun ja väkivallan kohteeksi. Väkivallan esiintyvyyttä vammaisen kohtaamana lisäävät riippuvuus läheisistä ja avustavista henkilöistä, kyvyttömyys suojautua väkivallalta ja hakea apua sekä tiedonpuute omista oikeuksista ja rajoista.

Vammaiset ihmiset kohtaavat samanlaista väkivaltaa kuin vammattomatkin ihmiset, mutta vammaisiin kohdistuu myös erityisiä väkivallan muotoja. Väkivalta voi liittyä vammaan, sen hoitamiseen tai hoitamatta jättämiseen. Vammainen voidaan jättää turvattomaan tilaan tai avustamatta tai hänen hoitoaan ja huolenpitoaan laiminlyödään. Väkivallan erityispiirteet voivat ilmetä eri tavoin vammasta, vamman asteesta tai toimintarajoitteesta riippuen. Lasten oikeudet ovat usein uhatumpia ja lapsilla on heikommat edellytykset itse puuttua oikeuksiensa loukkauksiin kuin aikuisilla. Vammaiset ihmiset ylipäätään ovat yhteiskunnassamme vähemmistönä ja joutuvat herkästi syrjinnän kohteeksi. Vammaiset lapset ryhmänä ovat lähtökohtaisesti kahdesta eri syystä haavoittuvassa asemassa ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Vammaisia henkilöitä tulee suojella väkivallalta. Väkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa ammattilaiselle, mutta samalla tavalla se voi olla vaikeaa väkivaltaa kokevalle vammaiselle henkilölle. Vammaisten henkilöiden kokemaa väkivaltaa ei eri palveluissa aina tunnisteta tai systemaattisesti kartoiteta. Ammattilaisten olisi tärkeätä uskaltaa ottaa puheeksi väkivalta ja sen eri ilmenemismuodot kaikkien asiakkaiden, vammaisten ja vammattomien henkilöiden, kanssa.

Tutkimusta on lisättävä, jotta palvelujärjestelmää voidaan kehittää kohtaamaan väkivaltaa kokeneiden vammaisten tarpeet. Tutkitun tiedon avulla voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin siten, että vammaisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta tulisi näkyväksi ja siihen puututtaisiin. Tämä on erityisen tärkeää sillä lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on erityisen hankalaa, koska se katsotaan usein yksityisasiaksi. Tarvitaan tietoa vammaisiin henkilöihin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan uhreista ja tekijöistä, jotta heitä voitaisiin auttaa esimerkiksi toimintamallien ja verkostoyhteistyön kautta.

Ota yhteyttä:

johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 040 514 9668, etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Selvitys vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyydestä

Yhteyshenkilö ministeriössä