Hankkeen perustiedot
Kesto: 2/2021–3/2022
Tässä tutkimushankkeessa keskityttiin selvittämään vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyyttä ja siihen liittyviä syitä. Hankkeen arvioinnin kohteena oli myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän toimivuus lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja kohtaamisen näkökulmasta. Lisäksi hanke tuotti ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden avulla voidaan ehkäistä ja vähentää vammaisten ihmisten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa.
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan sellaista väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, taloudellisena, kemiallisena, instrumentaalisena, kulttuuriin liittyvänä väkivaltana tai hoidon tai avun laiminlyöntinä.
Vammaisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta on usein vaiettu ilmiö vaikka tiedetään, että kaiken ikäiset vammaiset henkilöt kohtaavat väkivaltaa. Vammaisilla henkilöillä on selkeästi korkeampi riski joutua lähisuhteissaan, esimerkiksi puolison, avustajan tai hoitotoimenpiteen toteuttajan taholta kaltoinkohtelun ja väkivallan kohteeksi. Väkivallan esiintyvyyttä vammaisen kohtaamana lisäävät riippuvuus läheisistä ja avustavista henkilöistä, kyvyttömyys suojautua väkivallalta ja hakea apua sekä tiedonpuute omista oikeuksista ja rajoista.
Tutkitun tiedon avulla voidaan myös pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin siten, että vammaisiin henkilöihin kohdistuva väkivalta tulisi näkyväksi ja siihen puututtaisiin. Tämä on erityisen tärkeää sillä lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen on erityisen hankalaa, koska se katsotaan usein yksityisasiaksi.
Hankkeen julkaisut:
Ota yhteyttä:
johtava asiantuntija Minna-Liisa Luoma, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 040 514 9668, etunimi.sukunimi(at)thl.fi
