Vetytalouden mahdollisuudet ja rajoitteet

Hankkeen perustiedot

Kesto: 2/2021–3/2022

Suomessa valmisteilla olevien uuden ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tavoitteina ovat EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttäminen, hallitusohjelman hiilineutraalius 2035 -tavoitteen saavuttaminen ja hiilinegatiivisuus nopeasti tämän jälkeen.

Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittava muutos on valtava. Tarvittavia toimenpiteitä on kartoitettu mm. laatimalla yhteistyössä toimialakohtaiset vähähiilisyystiekartat. Tiekartoissa toistuvat teknologiset ratkaisut liittyvät vähäpäästöiseen energiantuotantoon, materiaali- ja energiatehokkuuteen, vaihtoehtoisiin käyttövoimiin (mm. biopolttoaineet, vety, sähköistäminen), hukkalämmön hyödyntämiseen sekä hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen ja varastointiin (CCUS).

Samaan aikaan vety on noussut EU:ssa keskeiseksi osaksi tulevaisuuden energia- ja ilmastokeskusteluja. EU antoi heinäkuussa 2020 energiaintegraatiostrategian yhteydessä myös vetystrategian. Vedyn etuja ovat, ettei sitä käytettäessä synny lainkaan hiilidioksidipäästöjä ja vetyä voidaan käyttää monipuolisesti raaka-aineena, polttoaineena, energian kantajana ja energian varastointiin. Vedyllä on monia mahdollisia käyttökohteita teollisuudessa, liikenteessä, sähköntuotannossa ja rakennusalalla.

Toisaalta vedyn tuotanto vaatii paljon energiaa, joka olisi tehtävä vähäpäästöisillä tai kokonaan päästöttömillä energianlähteillä. Vedyn tuotanto ja käyttö tulisi siis rajoittaa sellaisiin kohteisiin, jossa se on ilmasto- ja energiatavoitteiden ja taloudellisuusnäkökulmien kannalta perusteltua muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Aktiivisen kansainvälisen tutkimus- ja kehitystoiminnan toivotaan osaltaan ratkaisevan vetyyn liittyviä teknisiä ja taloudellisia kysymyksiä.

Vedyn rooli ja vetyyn liittyvät mahdollisuudet riippuvat kansallisista lähtökohdista. Vetytalouden kehittymisen suurimpia kysymyksiä ovat uusiutuvan ja hiilineutraalin sähkön hinta ja saatavuus sekä mahdollisuudet hyödyntää vetyä fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden sijasta kestävissä lopputuotteissa ja liikenteessä.

Suomella on tässä yhteydessä omat erityispiirteensä: vahva sähköverkko, sähköntuotannon korkea hiilineutraalisuuden aste, eurooppalaisittain edullinen sähkö, vahva energiaintensiivinen vientiteollisuus, mahdollisuudet korvata maakaasun, kivihiilen ja öljyn käyttö polttoaineina ja raaka-aineina teollisuudessa ja liikenteessä, kehittyvä LNG- ja biokaasuinfrastruktuuri, kaasunsiirtoverkosto eteläisimmässä Suomessa ja kaasuputkiyhteydet Baltiaan ja Venäjälle. Tässä yhteydessä on tärkeää, että Suomessa pystytään suuntaamaan investoinnit ja T&K -toiminta kestävän kehityksen, kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansantalouden kannalta tärkeimpiin arvoketjuihin ja niiden kannalta kriittisiin osa-alueisiin.

Tässä selvityksessä luotiin laaja kuva vetyteknologiaan ja sen tilaan. Lisäksi arvioitiin vedyn mahdollisuuksia ja rajoitteita. Tuloksia hyödynnetään valmisteltaessa kansallista energia- ja ilmastostrategiaa ja yleensäkin energiapolitiikkaa ja energiateknologiapolitiikkaa.

Hankkeen päätavoitteena oli luoda laaja kuva vetyteknologiasta ja sen tilasta. Lisäksi arvioitiin vedyn mahdollisuuksia ja rajoitteita Suomessa ja kansainvälisesti.

Hankkeessa vastattiin erityisesti seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

• Mikä on vetyteknologian ja vetytalouden tilanne EU:n jäsenmaissa ja globaalisti nyt, vuonna 2025, 2030 ja sen jälkeen?
• Mitä skenaarioita vetytaloudelle Suomessa (-2040) voidaan esittää?
• Millaisia kustannusennusteita ja -arvioita vetyteknologiasta esitetään ja kuinka realistisia ne ovat?
• Mikä on vetytalouteen liittyvän liiketoiminnan ja saavutettavien päästövähenemien mahdollinen määrä Suomessa ja Euroopassa 2030 ja sen jälkeen?
• Mitä politiikkatoimia vetytalouteen on esitetty Euroopassa tai maailmalla?
• Mitkä ovat suomalaisen tutkimuksen ja teollisuuden vahvuudet ja mihin niiden tulisi keskittyä vetyteknologiassa?
• Mitkä ovat vedyn ja vetytalouden rajoitteet ja ongelmat?

Hankkeen julkaisut:

• Raportti: Vetytalous – mahdollisuudet ja rajoitteet (8.3.2022)
• Tiedote: Tutkimus: Vetytalous on Suomelle mahdollisuus vientiteollisuuden kautta (8.3.2022)

Ota yhteyttä:

projektipäällikkö Leena Sivill, AFRY Management Consulting Oy, p. 050 432 4615, leena.sivill(at)afry.com