Hyppää sisältöön

Vihreät toimet - ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen (VITO)

Käynnissä

Toteuttajat

Etlatieto Oy, Demos Helsinki Oy, Suomen ympäristökeskus

Rahoitussumma

186 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2020–3/2021

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa sitoudutaan hiilineutraaliuteen pyrkivään ilmastopolitiikkaan. Yhtäaikaisesti hallitusohjelmassa sitoudutaan korkeampaan työllisyyteen. On luontevaa kysyä, millä edellytyksillä nämä politiikkatavoitteet ovat yhdessä toteutettavissa ja voidaanko esimerkiksi ilmastopolitiikan avulla tukea työllisyystavoitteen toteutumista.

Tässä hankkeessa tutkimme ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyskehitykseen ja kartoittamme keinoja, joilla hallituksen ilmastotavoitteet voidaan yhdistää suotuisaan työllisyyskehitykseen ja hallituksen työllisyysastetavoitteen saavuttamiseen. Tutkimus toteutetaan arvioimalla mekanismeja ja vaikutuskanavia, joiden kautta ilmastopolitiikka vaikuttaa työllisyyteen. Kiinnostuksen kohteenamme ovat ilmastopolitiikasta syntyvät muutokset osaamistarpeissa ja ammattirakenteessa kansantalouden eri toimialoilla. Politiikkavalmistelun näkökulmasta tarjoamme tietoa siitä, millaisia työllisyyteen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä murrokseen liittyy. Hankkeessa tarkastellaan mahdollisuuksia ilmastoystävällisten tuotantotapojen ja tuotteiden vientimahdollisuuksien kautta. Riskejä tarkastellaan työllisyyskehityksen kannalta ongelmallisten ilmastopolitiikkatoimien kautta.

Hanke vastaa tietotarpeeseen hyödyntämällä monipuolisia tutkimusmenetelmiä ja aineistoja. Ilmastopolitiikan toteutuksen toimialakohtaisia vaikutuksia tarkastellaan kansainvälisen kaupan kokonaistasapainomallilla (GTAP). Aiemmissa mallinnustöissä ilmastopolitiikka on aiheuttanut negatiivisia työllisyysvaikutuksia, mutta yhdistettynä laajempaan veromuutokseen kokonaistyöllisyysvaikutukset voivat olla myös positiivisia. Hankkeessa GTAP-mallinnuksia täydennetään, erityisesti julkisten investointien työllisyysvaikutusten ymmärtämiseksi, yksityiskohtaisilla panos-tuotos-malleilla. 

Kokonaisuudessaan kansainvälinen kirjallisuus on melko johdonmukaista siitä, että tiukemmalla ympäristölainsäädännöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen. Työllisyysvaikutukset ovatkin tutkimuskirjallisuuden perusteella hyvin alakohtaisia: tiukalla ympäristöregulaatiolla on huomattu olevan joidenkin sektoreiden osalta positiivinen ja toisten osalta negatiivinen työllisyysvaikutus. Tiukempi lainsäädäntö voi siis vähentää joidenkin sektoreiden työllisyyttä, siirtää työtä sektorilta toiselle ja muuttaa siten osaamistarpeita ja väliaikaisesti vaikuttaa kokonaistyöllisyyteen kohtaanto-ongelman vuoksi. Aiempi tutkimus ei ole osoittanut, että ympäristöpolitiikka olisi tuottanut niin voimakasta innovaatiotoimintaa, että sen kokonaistaloudelliset positiiviset kilpailukykyvaikutukset ylittäisivät politiikasta aiheutuneet kustannushaitat. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ilmastopolitiikka voisi edesauttaa positiivista kehitystä ja kilpailukykyetua esimerkiksi yksittäisillä toimialoilla tai tuoteryhmissä. Hankkeessa vihreiden tuotteiden markkinoiden ymmärtämiseksi hyödynnämme laajoja kansainvälisiä aineistoja Suomen menestymisestä näiden tuotteiden kehittäjänä ja myyjänä. Aineistomme tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman vihreiden tuotteiden innovaatioiden, kansainvälisten tuotevirtojen ja sääntelyn välillä.

Innovaatioiden, tuotevirtojen ja sääntelyn lisäksi hankkeessa tutkitaan erityisesti sitä, miten ja millaisilla politiikkatoimilla positiivisia työllisyysvaikutuksia voidaan edistää, ja toisaalta millaiset ilmastopoliittiset toimet ovat erityisen riskialttiita. Jotta selvitys tukisi päätöksentekoa, tuodaan hankkeen tulokset yhteen ymmärrettäviksi politiikkasuosituksiksi. Politiikkasuositusten muotoilun lähtökohdaksi otetaan mahdollisten toimien jäsentely EU-komission ilmastopolitiikan toimien taksonomian kautta. Taksonomiassa ilmastopolitiikan toimet jaetaan markkinaehtoisiin (päästökauppa, vastuulainsäädäntö jne.) ja ei-markkinaehtoisiin toimiin (kiellot, raportointivaatimukset jne.). Ilmastopolitiikan toteutustapojen vertailun lisäksi hankkeessa tutkitaan muita politiikkatoimia, joilla voidaan tukea ilmastopolitiikan aiheuttaman työmarkkinamurroksen positiivisia kehitysuria. Tällaisia ovat mm. politiikkatoimet, joilla voidaan vaikuttaa ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen.

Lähes yhtä tärkeänä kuin itse politiikkainstrumenttia, voidaan pitää prosessia, jolla siihen päädytään. Ennakoitavuus ja politiikkatoimien vaikutuspiirissä olevien tahojen mukaan ottaminen prosessiin luo edellytyksiä mahdollisimman onnistuneelle ilmastopolitiikan toteutukselle. Se helpottaa myös sekä tuotantoettä koulutusinvestointien kohdistamista. Lisäksi hankkeessa huomioidaan, että ilmastopolitiikka on vain yksi monista ajureista, jotka synnyttävät nykyisen työn murroksen. Työn murros muuttaa ammattirakenteen ja kannattavuuden lisäksi myös työn tekemisen tapoja, paikkoja, ja ansaintaa. Sen eri ajurit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, joka tekee muutoksesta vaikeasti ennakoitavan ja viheliäisen. Tässä selvityksessä muut merkittävät työn murrokseen vaikuttavat ajurit, kuten digitalisaatio ja globalisaatio, huomioidaan politiikkasuosituksia muotoillessa. 

Hankkeen kvantitatiivista näkökulmaa täydennetään kvalitatiivisilla menetelmillä, joilla syvennetään ja kirkastetaan kvantitatiivisesta aineistosta nousevia tuloksia. Haastatteluilla pureudutaan eri alojen näkemyksiin osaamistarpeiden ja ammattirakenteen muutoksista. Lisäksi tarvittavia politiikkatoimia työllisyyden murroksen reiluuden varmistamiseksi sekä pitkällä aikavälillä että siirtymäkaudella tunnistetaan yhdessä tärkeimmiksi tunnistettujen sidosryhmien kanssa. Osana hanketta tullaan kokoamaan aikaisempaa kirjallisuutta koskevia katsauksia. 

Hankkeen eri osat toteutetaan vuorovaikutteisesti ja niistä muodostetaan monitieteisyyteen perustuva kokonaisnäkemys, jota täydennetään poliittisiin prosesseihin yhdistyvillä politiikkasuosituksilla. Se tarjoaa rikkaan näkökulman ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksiin sisältyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. 

Hankkeen keskeisinä johtopäätöksinä tarkastellaan julkisen vallan toimia, joilla voidaan pienentää negatiivisten riskien toteutumien todennäköisyyttä ja kasvattaa positiivisten työllisyysvaikutusten toteutumista. Tarkastelu keskittyy ilmastopolitiikan toteuttamistapaan, ilmastopolitiikkaa tukevien julkisiin investointeihin ja työvoimapoliittisiin toimiin. 

Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää niitä selvittää mekanismeja ja vaikutuskanavia, joiden kautta ilmastopolitiikka vaikuttaa työllisyyteen. Toisaalta kiinnostuksen kohteena ovat politiikasta syntyvät muutokset työvoiman ja eri tuotemarkkinoiden rakenteessa. Hankkeessa arvioidaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä murrokseen liittyy, sekä ilmastopolitiikkaan liittyvien julkisten investointien ja työllisyyttä tukevien politiikkatoimien vaikutuksia ja parhaita toteuttamismuotoja. Selvityksellä tuetaan tietoperustaista päätöksentekoa ja Marinin hallitusohjelman toimeenpanoa. 

Ota yhteyttä:

tutkimusjohtaja Tero Kuusi, Etlatieto Oy, p. 041 444 8144, etunimi.sukunimi(at)etla.fi 

Ilmastopolitiikka ja työllisyys Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä