-
Millainen on Venäjän mielestä hyvä naapuri?
Venäjän suhde Pohjoismaihin on aaltoillut vuosien varrella. Suomi ei ole ainut naapurimaa, jolla on pitkä ja monimutkainen suhde Venäjään. Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuun lopulla, mikä muutti naapuruuden kemian hetkessä täysin.
-
Tutkimus: ”Hyvän naapuruuden” malli on Venäjän geopolitiikan väline
Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.
-
Mitä muuta monipaikkaisuus on kuin etätyötä mökillä?
Monipaikkaisuus on ilmiö, josta on puhuttu viime vuosina paljon, mutta monille se tarkoittanut etätöitä mökillä, sillä tutkimusta asiasta on ollut vähän. Mökki-etätyö on kuitenkin vain yksi osa-alue vivahteikkaasta ilmiöstä, joka kohtelee Suomea hyvin epätasaisesti. Kaupunkien vaikutusalueet laajenevat, jotkut alueet hyötyvät ja jotkut taas eivät. Miten palvelut pitäisi järjestää, ja onko esimerkiksi kaksoiskuntalaisuus järkevä idea?
-
Älykäs sopeutuminen ja Euroopan unionin aluepolitiikka
Aluekehitykseen liittyvien EU-rahastojen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut kehityksestä jälkeenjääneiden jäsenvaltioiden talouden ja elintason nostaminen lähemmäksi EU:n keskitasoa. Maaseudun ja muiden alueiden väestön vähenemiseen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin jääneet näiden kasvutavoitteiden varjoon.
-
Pandemia teki näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan monipaikkaisuuden
Yhden asuinpaikan sijaan yhä useamman ihmisen arki ja vapaa-aikaa jakautuvat usean paikan ja paikkakunnan välille. Korona-aikana monipaikkainen arki on hankaloitunut.
-
Alueidenkäytön suunnittelun toimijakenttä muuttuu – millaisista lähtökohdista ponnistetaan maakuntauudistukseen?
SOTE-keskustelun rinnalla vähemmälle huomiolle on jäänyt maakuntauudistuksessa toteutettava kaavoitustoimijoiden roolien uudelleenjako. Uudistuksessa suunnittelujärjestelmä sekä kuntien kaavoituksellinen itsenäisyys säilyvät ennallaan, mutta ELY-keskusten ja maakuntien liittojen lakkauttaminen sekä uusien maakuntien perustaminen muuttavat toimijoiden rooleja ja keskinäisiä suhteita. Myös uusia yhteistyökäytäntöjä tarvitaan.