-
Tutkimus: Sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan ennakointiin uusi menetelmä
Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ennakointia tehdään eräissä muissa maissa.
-
Selvitys: Opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä on hyötyä korkeakouluopiskelijoille, mutta työssäkäynnin muodoissa kehittämistarpeita
Opiskelijoiden opintojen aikainen työssäkäynti on hyvin yleistä. Erityisesti ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden työssäkäynti on huomioitu hyvin opintojen organisoinnissa. Lomakuukausien aikaisella työssäkäynnillä on positiivinen yhteys valmistumiseen ja ansioihin. Lukukauden aikaisen työssäkäynnin yhteys ei ole niin selvä. Vuoden 2022 opintotuen tulorajojen noston havaitaan lisänneen työntekoa, mutta uudistuksen ei havaita muuttaneen välittömästi opintojen etenemistä.
-
Selvitys arvioi biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa
Selvityksessä tarkasteltiin biomassan verotuksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Suomessa erityisesti kaukolämmön ja teollisuuden lämmöntuotannon osalta, sekä arvioitiin vaikutuksia mm. ilmaston, valtiontalouden, kuluttajien ja teollisuuden kannalta.
-
Miten tutkittu tieto saadaan vastaamaan päätöksentekijöiden tarpeita?
Päätöksenteon tietopohjan vahvistamisessa tarvitaan nykyisessä toimintaympäristössä uusia menetelmiä. Menetelmistä parhaat ovat kevyitä ja nopeita, ja niissä korostuu vuorovaikutuksen merkitys.
-
Sairauspäivärahan 30, 60 ja 90 päivän tarkistuspisteet tehostivat kuntoutukseen osallistumista, mutta eivät lisänneet ansiotyöhön siirtymistä
Vuonna 2012 sairauspäivärahajärjestelmään sisällytettiin tarkistuspisteitä, joiden tarkoituksena oli nopeuttaa pitkittyvän työkyvyttömyyden havaitsemista ja edistää työhön paluuta sairauden jälkeen. Tarkastelimme näiden lakimuutosten vaikutusta kuntoutukseen osallistumiseen, sairauspäivärahakauden pituuteen ja sairauspäivärahakausien jälkeisiin työmarkkinatiloihin.
-
Sairauspäivärahaa pitkään saaneiden työkyvyn tukea tehostettava
Työkyvyttömyydestä aiheutuu merkittäviä työpanoksen menetyksiä sekä inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Ensimmäisiä merkkejä työkyvyn ongelmista ovat pitkittyvät ja toistuvat sairauspoissaolot. Tutkimuksemme mukaan pitkillä sairauspäivärahakausilla olleet osallistuivat harvoin kuntoutukseen. Ansiotyöhön palaaminen oli sitä harvinaisempaa, mitä pidempään sairauspäivärahaa oli saatu. Työkykyä tulee tukea tehokkaasti eri keinoin, jottei sairauspäivärahakausista alkava polku johda kokonaan pois työelämästä.