Blogi: Tieto käyttöön!

”Ovelle ilmestyi nainen vesuri kädessä” – valtakunnallinen kysely valottaa sote-palveluiden uhkatilannekuvaa

Heli Paavola Julkaisupäivä 10.9.2020 14.38 Blogit

Millaisia uhka- ja väkivaltatilanteita sote-palveluissa kohdataan? Kuinka usein niitä kohdataan ja miten niistä selviydytään? Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan kuuluvassa KuntaTurva -tutkimushankkeessa selvitetään uhkatilanteiden kokonaiskuvaa ja turvallisuuden hallintamalleja kunnissa ja sote-palveluissa. Tutkimus tuottaa tietoa turvatarkastusten mahdollisuutta arvioivalle työryhmälle.

Valtakunnallinen kysely kartoitti uhkatilanteita sote-palveluissa

Osana selvitystä toteutettiin touko-kesäkuussa 2020 WitMill Oy:n toimesta valtakunnallinen verkkokysely. Kysely lähetettiin aluehallintoviraston kautta ja se kohdennettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden turvallisuusvastaaville kunnissa, kuntayhtymissä, sairaanhoitopiireissä sekä Valveri-rekisteriin rekisteröidyille ilmoituksen- ja luvanvaraisille yksityisille palveluntuottajille. Perusjoukko oli mittava ja vastauksiakin saatiin 934, joista täysin valmiita oli 673. Sairaanhoitopiirien osalta vastausprosentiksi saatiin 70 prosenttia, kuntien ja kuntayhtymien osalta noin 30 prosenttia, kun taas yksityisten palveluntuottajien osalta vastausmäärä jäi alle 10 prosentin. Vastauksia saatiin kaikista maakunnista Uudenmaan edustaessa noin neljäsosaa vastauksista. Valtaosa vastaajista oli pieniä, yksityisiä palveluntuottajia, mikä näkyy henkilöstömäärässäkin; 75 prosenttia vastaajista edusti alle 50 henkeä työllistäviä organisaatioita.

Uhka- ja väkivaltatilanteita eniten henkilöstömäärältään suurissa organisaatioissa erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa

Miltä uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva sitten näyttää? Kyselyssä tarkasteltiin uhkatilannekuvaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta erikseen. Kyselyn valossa uhka- ja väkivaltatilanteet ovat suhteellisen harvinaisia ja kyse on useimmiten lievästä henkisen ja fyysisen väkivallan uhasta. Perusterveydenhuollon osalta tehtiin keskimäärin enintään yhdeksän uhkatilanneilmoitusta vuonna 2019, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta keskimäärin 10–24.

Uhkatilanteita on eniten henkilöstömäärältään suurissa, julkisissa organisaatioissa. Yli 1000 hengen organisaatioissa annettiin keskimäärin 50–99 uhkatilanneilmoitusta perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta vuonna 2019. Yksityisillä, pienillä palveluntuottajilla oli vähiten uhkatilanneilmoituksia, suurilla sairaanhoitopiireillä eniten. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden osalta sairaanhoitopiireissä tehtiin 2019 keskimäärin 100–199 uhkatilanne-ilmoitusta.

Useimmin kohdattiin lievää henkistä, lievää fyysistä sekä henkistä väkivaltaa – keskimäärin muutaman kerran vuodessa

Sosiaalipalveluissa kohdattiin keskimäärin kuukausittain lievää henkistä väkivaltaa. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa lievää henkistä väkivaltaa kohdattiin muutaman kerran vuodessa. Yli 1000 hengen organisaatioissa 2019 perusterveydenhuollossa kohdattiin keskimäärin kuukausittain lievää henkistä ja henkistä väkivaltaa. Yhteistoiminta-alueilla ja kunnissa kohdattiin lievää henkistä väkivaltaa keskimäärin kuukausittain ja sairaanhoitopiireissä viikoittain. Sairaanhoitopiireissä erikoissairaanhoidossa lievää henkistä väkivaltaa kohdattiin keskimäärin viikoittain, muita henkisen väkivallan ja lievän fyysisen väkivallan uhkia keskimäärin kuukausittain. Vastanneet sairaanhoitopiirit ja yhteistoiminta-alueet kohtasivat sosiaalipalveluissa lievää henkistä väkivaltaa keskimäärin viikoittain. Vakavin avoimissa vastauksissa ilmoitettu uhka- ja väkivaltatilanne oli sosiaalipalveluissa – ”Väkivalta, joka johtanut ohjaajan menehtymiseen.” Kuvatut uhka- ja väkivaltatilanteet eivät aina ole potilaan tai asiakkaan aiheuttamia, vaan voivat liittyä myös esim. omaisiin, vierailijoihin tai muihin ulkopuolisiin henkilöihin.

Valtaosasta uhkatilanteita selviydytään omin voimin

Uhkatilanteista selviydyttiin vuonna 2019 pääosin omin avuin. Ulkopuoliseen apuun jouduttiin turvautumaan keskimäärin enintään yhdeksän kertaa vuonna 2019; useimmin turvauduttiin vartijaan. Perusterveydenhuollossa yli 1000 hengen organisaatioissa turvauduttiin vartijaan keskimäärin 25–49 kertaa vuonna 2019. Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden uhkatilanteissa turvauduttiin vartijan apuun useimmin sairaanhoitopiireissä, keskimäärin 50–99 kertaa 2019.

Uhkatilanteet pääosin ilmoitetaan ja dokumentoidaan. Valtaosa vastaajista arvioi, että yli 76 prosenttia uhkatilanteista ilmoitetaan esimiehille ja dokumentoidaan. Suuremmissa organisaatioissa hyödynnetään suuremmassa määrin erillistä turvallisuusjärjestelmää.

Turvallisuuden hallinnan koetaan olevan sote-palveluissa keskimäärin hyvällä tasolla

Yli 61 prosenttia vastaajista on kartoittanut organisaatiossaan turvallisuusuhkia, arvioinut eri uhkien todennäköisyyttä ja seurausten vakavuutta ja vienyt riskien kartoituksen tulokset käytäntöön. Vastaajat ovat keskimäärin jokseenkin samaa mieltä siitä, että toimitilaturvallisuus on toimipisteissä pääosin hyvällä tasolla ja riskienhallinta on operatiivisella tasolla toimivaa. Vastaajat ovat myös keskimäärin samaa mieltä siitä, että omassa organisaatiossa on vahva turvallisuuskulttuuri.

Kameravalvonta, kulunvalvontajärjestelmä, yksityinen vartiointipalvelu, murtohälyttimet ja lisäavun hälytysjärjestelmä ovat käytössä useimmin; keskimäärin yhdessä tai muutamassa yksikössä. Sote-kyselyn perusteella kulunvalvontajärjestelmä on sairaanhoitopiireissä käytössä kaikissa yksiköissä ja useimmissa yhteistoiminta-alueiden ja kuntien yksiköistä.

63 prosenttia vastanneista pitää turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta tärkeänä sosiaalipalveluissa

28 prosentille vastaajista turvatarkastusten tekemisen mahdollisuus on erittäin tai melko tärkeä. Millaisissa tilanteissa turvatarkastuksen koetaan olevan tarpeen? Avoimissa vastauksissa kuvataan erilaisia tilanteita, joissa turvatarkastuksen tekemistä pidetään perusteltuna.

”Turvatarkastuksen tekeminen voi olla tärkeää tilanteessa, jossa epäillään mahdollista turvallisuusriskiä, mutta yhteys asiakkaaseen on huono, eikä yhteistä toimintaratkaisua ole löydettävissä. Tilanteet meillä harvinaisia, vaikkakin mahdollisia.”

Tärkeimpänä turvatarkastuksen tekemisen mahdollisuutta pidetään sosiaalipalveluissa – 63 prosenttia vastanneista pitää turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta tärkeänä sosiaalipalveluissa ja 45 prosenttia perusterveydenhuollon palveluissa.

Kirjoitus pohjautuu Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan alla tehtävään KuntaTurva -tutkimushankkeen tutkimustyöhön. Kirjoittaja on hankkeen vastuullinen johtaja. Hankkeen loppuraportti julkaistaan marraskuussa 2020.

Teksti: Toimitusjohtaja Heli Paavola, WitMill Oy

Lisää kommentteja