Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa toimintaan ja päätöksentekoon jatkuvasti, eikä päätöksien tekeminen epävarmuudessa ole sinänsä mikään uusi asia. Tällä hetkellä epävarmuus maailmassa kasvaa kuitenkin kiihtyvällä vauhdilla, eikä se jätä arktista aluettakaan rauhaan.
Suomen tavoitteet ja suunnitelmat arktisella alueella vaihtelevat luonnonsuojelusta luonnonvarojen täysimittaiseen hyödyntämiseen. Ehkä johtuen näiden tavoitteiden osittaisesta ristiriitaisuudesta, alueen kehitys kansallisella tasolla on tuntunut jäävän vain puheen tai joissain tapauksissa yksittäisten hankkeiden tasolle. Alueella elää ja vierailee koko ajan ihmisiä, joiden tehtäväksi jää tulevaisuuteen ja sen epävarmuuteen sopeutuminen.
Valtioneuvoston kanslia järjesti syyskuussa kansainvälisen NordArc2016- Arctic Expertise in Nordic Cooperation asiantuntijaseminaarin, jossa keskustelu pyöri hyvin pitkälti jo moneen kertaan mainittujen teemojen ympärillä: ”Ilmastonmuutos on vakava asia, mutta arktisen alueen uusiutumattomia luonnonvaroja on hyödynnettävä.” ”Jäänmurtajissa on Suomen tulevaisuus.” ”Meidän pitää hyötyä arktista aluetta kohtaan osoitetusta kiinnostuksesta”. Konkretia, erityisesti toimien ajallisen ulottuvuuden huomioiva, jäi seminaarissa kuitenkin varsin vähälle huomiolle: Millaisen arktisen alueen haluamme jättää tuleville sukupolville? Mitkä alueen sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat alueen kehitykseen tulevaisuudessa? Mitä Suomen pitäisi tehdä kasvavassa epävarmuudessa? Arktinen alue ei kuitenkaan ole mikään suuri tuntematon, jota ulkopuoliset voivat tuosta vain hyödyntää.
Tulevaisuus on lähtökohtaisesti epävarmaa, mutta siihen vaikuttavia ajureita voidaan arvioida. Joidenkin ajureiden, niin sanottujen globaalien megatrendien, kehittymistä voidaan myös ennakoida. Arktisen alueen tulevaisuutta on ennakoitu monissa yhteyksissä, mutta lähes kaikki tulevaisuusskenaariot on tehty ennen vuodesta 2014 alkanutta geopoliittisen tilanteen jännittymistä ja öljyn hinnan laskua, jotka molemmat vaikuttavat tavalla tai toisella arktisen alueen kehitykseen. Arktisen alueen tulevaisuutta Suomen kannalta arvioitiin valtioneuvoston rahoittamassa, maaliskuussa 2016 päättyneessä Merenkulun ja matkailun riskien ja mahdollisuuksien identifiointi arktisella alueella (MERMAID) -hankkeessa, jossa luotiin asiantuntijatyöpajojen avulla tulevaisuusskenaarioita arktiselle alueelle. Näiden pohjalta pyrittiin luomaan toimenpide-ehdotuksia, jotka toimisivat mahdollisimman monessa eri tulevaisuudessa. Lisäksi hanke tuotti toimenpiteisiin liittyvän lyhyen riskianalyysin, sillä jokainen toimenpide ei välttämättä toimi yhtä hyvin jokaisessa tulevaisuuskuvassa.
MERMAID-hankkeen työpajassa merkittävimmäksi suuren mittaluokan muutosajuriksi ilmastonmuutoksen jälkeen nousi geo- ja suurvaltapolitiikka. Näiden lisäksi meihin kaikkiin vaikuttavat globaalit kehityssuunnat muokkaavat myös arktista aluetta, sen ihmisiä ja taloutta. Esimerkiksi globalisaatio ja väestön kasvu, teknologian kehittyminen ja digitalisaatio vaikuttavat arktisen alueen kehitykseen myös. Toisin kuin esimerkiksi yllättävien geopoliittisten käänteiden, näiden kehityssuuntaa voimme arvioida. Lisäksi paikalliset muutokset, kuten väestönkehitys, ovat osittain ennakoitavissa sillä ne usein seuraavat historiallista trendiä.
Epävarmuudesta johtuen kaikkia munia ei pitäisi arktisissa päätöksissä pistää yhteen koriin, ja tulevaisuuden ennakointi on kasvavan epävarmuuden maailmassa entistä tärkeämpää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemme voisi tehdä mitään päätöksiä. Sen sijaan on tärkeää identifioida päätöksiä, jotka ovat joustavia, mahdollistavat oppimisen ja muokkaamisen tilanteen muuttuessa, pyrkivät välttämään menneisyydessä tehtyjä virheitä ja pyrkivät eroon pattitilanteista. Samalla pitää muistaa, että alueen tulee säilyä elinkelpoisena nyt ja tulevaisuudessa. Ehdotuksia tällaisista toimista löytyy MERMAID-hankkeen raportista.
Lisälukemista: MERMAID -hankkeen loppuraportti: Suomi arktisen alueen vastuulliseksi edelläkävijäksi - toimenpide-ehdotuksia yleisen kehityksen, meriklusterin ja matkailun edistämiseksi vuoteen 2035
MERMAID-hankkeen policy briefit
Teksti: Karoliina Pilli-Sihvola
Kuva: Sofia Tuomenvirta ja Lwp Kommunikáció
