Blogi: Tieto käyttöön!

Arktisen talouden monet kasvot

Antti Kaihovaara Julkaisupäivä 6.3.2017 13.46 Blogit

Arktisen alueen taloudellisista mahdollisuuksista on puhuttu pitkään. Taloudellinen potentiaali on liitetty ennen kaikkea alueen runsaisiin luonnonvaroihin sekä pohjoisen merireitin avautumiseen tärkeäksi kuljetusväyläksi ilmastonmuutoksen seurauksena. Osittain odotukset ovat myös toteutuneet: vuosina 2000–2010 alueen bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut selvästi nopeammin kuin Arktisen neuvoston jäsenmaissa keskimäärin. 

Vaikka talouskasvu on ollut suhteellisen voimakasta, on syytä kiinnittää huomiota sen ajureihin. Valtaosa alueen bruttokansantuotteesta ja sen kasvusta on perustunut Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuden kehitykseen. Pohjoismaiden arktisilla alueilla julkisen sektorin merkitys sekä tulonsiirtojen että työpaikkojen muodossa on säilynyt suurena. Alueelliset erot talouden rakenteissa ovat merkittäviä myös maiden sisällä. Suurista alueellisista ja maiden välisistä eroista johtuen arktisen alueen taloudesta puhuminen voi hyvinkin peittää enemmän kuin paljastaa.

Arktisen alueen talous voi johtaa käsitteenä harhaan myös siksi, että ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää siitä, mitä tällä kattotermillä milloinkin tarkoitetaan. Sillä saatetaan viitata esimerkiksi napapiirin pohjoispuolella tapahtuvaan arvonluontiin, Arktisten neuvoston kahdeksan jäsenmaan (Pohjoismaat, Kanada, Venäjä, Yhdysvallat) markkinoihin laajemmin tai jopa kaikkiin niihin maihin, jotka toimivat arktisella alueella.

Viennin esteet pääosin hyvin samankaltaisia kuin muuallakin

Suomi on (täysin perustellusti) pyrkinyt edistämään arktisen osaamisen vientiä, mutta myös ”arktinen osaaminen” on määritelty hyvin laveasti. Suomen arktisessa strategiassa mainittuja arktisen osaamisen alueita on kymmeniä. Useimmat näistä – kuten esimerkiksi vesihuolto, tuulivoimatekniikka ja riskianalyysit – eivät perustu määritelmällisesti arktisuuteen vaan ovat toimintoja, joita voidaan toteuttaa myös arktisissa olosuhteissa. Suomen arktista osaamista onkin kuvattu ”arkiseksi osaamiseksi” – suomalaiset tuotteet ja palvelut toimivat myös kylmissä olosuhteissa.

Koska arktinen osaaminen sisältää kymmeniä toimialoja, satoja osaamisalueita ja kattaa teoriassa kaikkien arktisuudesta kiinnostuneiden maiden vientimarkkinat, ovat viennin esteet pääosin hyvin samankaltaisia kuin marraskuussa julkaistussa kansainvälistymis- ja kaupanesteselvityksessä. Arktisen osaamisen vientiin vaikuttaa enemmän kohdemarkkinoiden luonne kuin nimenomaisesti arktisuuteen liittyvät tekijät. Selvitystyössämme ilmeni kuitenkin neljä suomalaisten yritysten arktiselle liiketoiminnalle ominaista piirrettä.

Arktisen liiketoiminnan neljä ominaispiirrettä

Ensinnäkin, arktisuuden brändiarvo ei ole varsinkaan B2B-markkinoilla toimiville yrityksille itsestään selvä. Se nähdään usein kovan toiminnallisen osaamisen kylmänä takuuna, mutta myös riskialttiina ja kapea-alaisena profiloitumisen kärkenä. Toiseksi, arktista osaamista ei aina tunnisteta arktiseksi osaamiseksi, mikä saattaa vaikeuttaa osaamisen kaupallista hyödyntämistä. Eteläiseltä pallonpuoliskolta katsoen lähes kaiken suomalaisten yritysten osaamisen voi määritellä arktiseksi. Tätä mielikuvaa olisi mahdollista hyödyntää nykyistä vahvemmin varsinkin B2C-markkinoilla.

Kolmanneksi, tietyt arktisen alueen markkinoiden erityispiirteet toimivat sekä liiketoiminnan kannustimina että esteinä. Tiukat ympäristö- ja laatuvaatimukset ovat monesti suomalaisyrityksille myönteinen asia, sillä ne korostavat teknistä osaamista työn hintaan nähden. Toisaalta arktisten markkinoiden suhteellisen pieni koko ja heikentyneet taloudelliset odotukset myös rajoittavat potentiaalisten asiakkaiden määrää.

Neljänneksi, arktisella taloudella on vahva poliittinen ja aluepoliittinen ulottuvuus. Alueen kehittäminen edellyttää mittavia julkisia investointeja (mm. liikenneyhteydet), vaikeita arvovalintoja (mm. kivihiilten hyödyntäminen, alkuperäiskansojen oikeudet) sekä yhteistyötä muiden arktisten valtioiden (mm. Venäjä) kanssa. Tästä syystä arktinen liiketoiminta ei ole yhtä markkinavetoista kuin liiketoiminta monilla muilla alueilla.

Lisätietoja:

Arktisen osaamisen kaupallisen hyödyntämisen esteet pääosin samoja kuin muussa liiketoiminnassa


Teksti: Antti Kaihovaara
Kuva: RayMorris, flickr.com (Creative Commons 4.0)

 

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.