Sosiaali- ja terveydenhuollon (soten) yhteinen hiilijalanjälki lasketaan nyt ensimmäistä kertaa Suomen osalta. ENVIMAT on työkalu, joka mahdollistaa sekä terveyden- että sosiaalihuollon hiilijalanjäljen arvioimisen. Tulevaisuudessa ENVIMATin hiilijalanjälkilaskelma voi toimia yhtenä Suomen soten vähähiilisyyden ja ekologisen kestävyyden seurannan indikaattorina.
Sosiaali- ja terveydenhuollon hiilijalanjälki on merkittävä
Suomen terveydenhuollon ilmastopäästöjä on mitattu aikaisemminkin. Kansainvälisesti terveyssektorin vaikutusta ympäristölle ja päästölähteitä on laskenut ‘Health Care Without Harm’in (HCWH) projekti Operation Zero. Sen mukaan terveydenhuollon osuus Suomen kokonaispäästöistä oli vuonna 2014 5,0%. Ilmastopäästöistä puolet aiheutui kotimaan toiminnoista. Suurimpia päästölähteitä olivat rakennusten käyttämä kaukolämpö, polttoaineet ja sähkö, kuljetuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sekä ruoka ja majoitus. Näiden lisäksi pienempinä mutta merkittävinä päästölähteinä erottuivat muun muassa lääkintä- ja hoitolaitteet, rakentaminen sekä lääkkeet.
EKO-SOTE-hankkeessa arvioidaan terveydenhuollon ilmastopäästöjen lisäksi myös sosiaalihuollon päästöt. Hankkeessa käytetään suomalaista ENVIMAT-mallia, jonka aineistot ovat vuodelta 2019. Laskelmissa tuotetaan kuva eri toimijoiden ja eri toimintojen elinkaaren mukaisista päästöistä. Suomen sosiaalisektorin kasvihuonepäästöistä ei ole aiemmin tehty laskelmaa. Siksi alla on yksi alustava tuloskuva päästöjä aiheuttavista toiminnoista sosiaalisektorin osalta. Erikseen näkyvät tuoteryhmät, joiden osuus on yli 1 % kokonaispäästöstä, ja muut 79 tuoteryhmää on yhdistetty. Päästöjen kokonaisuus syntyy suuresta määrästä erilaisia lähteitä. Tuloksista näkyy muun muassa energiahankintojen, kuljetusten, ruuan sekä rakentamisen ja kiinteistöhuollon suuri merkitys sosiaalisektorin päästöille. Terveydenhuollossa erottuu näiden lisäksi erityisesti lääkkeet. Tulokset esitetään koko soten osalta tarkemmin EKO-SOTE-hankkeen elokuussa 2023 julkaistavassa loppuraportissa.
Kuva: Investointien ja hankittujen tavara- ja palveluryhmien osuudet sosiaalisektorin hiilijalanjäljestä. Alustavia tuloksia EKO-SOTE-hankkeesta. Data: Hannu Savolainen, SYKE.
ENVIMAT arvioi tuotteiden koko elinkaaren päästöjä
ENVIMAT on ympäristölaajennettu maakohtainen panos-tuotosmalli (Environmentally Extended Input-Output model, EEIO-malli). Tällaisen mallin avulla saadaan tuoteryhmätasolla (kuten esimerkiksi ‘sähkö’ tai ‘lihavalmisteet’) johdonmukainen ja kattava kuva tuotteen elinkaaren päästöistä hankintavaiheeseen asti. Vaikka tuoteryhmäkohtainen lähestymistapa ei mahdollista tuotteiden vertailua tavara- ja palveluryhmien sisällä, tuoteryhmien tiedoista on suurta hyötyä hankintakriteerejä ja muita tehokkaita toimenpiteitä suunniteltaessa.
EEIO-mallit kattavat myös tuotteiden käyttö- ja jätevaiheen päästöt. Nämä päästöt tiedetään kuitenkin vain organisaatiotasolla eivätkä ne siis kohdistu millekään hankitulle tuoteryhmälle. Esimerkiksi lääkintälaitteiden sähkönkäyttö näkyy organisaation hankkiman sähkön päästöissä, ja niiden kierrätys- ja jätevaiheen päästöt näkyvät hankittujen jätepalveluiden päästöissä. (Lisätietoa EEIO-malleista: Remes ym. 2023, s. 50-53)
Hiilijalanjälki on tärkeä indikaattori, vaikka soten ympäristövaikutukset ovat ilmastopäästöjä laajemmat
ENVIMATin avulla voidaan seurata hyvinvointialueiden edistymistä kohti vähähiilistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. ENVIMAT arvioi nyt lähtötason soten ilmastopäästöjen osalta. Mittaustulosten perusteella hyvinvointialueet voivat kohdistaa toimenpiteitä päästöjen kannalta keskeisimpien päästölähteiden hillitsemiseksi. EKO-SOTE-hanke ehdottaa, että ENVIMATin avulla saatavaa hiilijalanjälkeä käytetään jatkossa yhtenä kansallisena indikaattorina ekologisesti kestävän soten seurantaan. Vuoden 2023 aineistoista alkaen hiilijalanjälki voidaan laskea kullekin hyvinvointialueelle erikseen, ja seurata kehitystä hyvinvointialueittain.
Sekä ENVIMATilla nyt tehdyt että HCWH-tutkimuksen tulokset keskittyvät ainoastaan hiilijalanjälkeen. On hyvä pitää mielessä, että ilmastopäästöt tuottavat vain osan soten ympäristökuormasta. Sote kuormittaa ympäristöä myös muilla tavoin, kuten jätevesipäästöjen ja jätteiden kautta. Esimerkiksi vuonna 2021 HUSissa syntyi keskimäärin 1,2 kg sekajätettä joka potilaskäynnillä. Lisäksi sotessa käytettävien tavaroiden ja palveluiden tuottaminen aiheuttaa erilaisia päästöjä, käyttää luonnonvaroja sekä vähentää luonnon monimuotoisuutta. Tämän takia tarvitaan hiilijalanjäljen mittaamisen rinnalle myös muita kansallisia indikaattoreita soten ympäristökuorman vähentämiseksi.
Teksti: Ari Nissinen (SYKE), Hannu Savolainen (SYKE) ja Oona Frilander (Demos Helsinki).
Kuvituskuva: Wikimedia Commons
Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) -hanketta toteuttavat Tampereen yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Varsinais-Suomen hyvinvointialue sekä Demos Helsinki. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa.
