Jokainen porilainen muistanee kaupunkia vuonna 2007 koetelleen hulevesitulvan. Uutisvirta täyttyi kuvista, joissa ihmiset työnsivät autojaan järviksi muuttuneilla teillä. Tilanne ei kestänyt kauaa, mutta kellareihin ja teille tulvinut vesi ehti hetkessä aiheuttaa mittavat taloudelliset vahingot.
Pori on tulvasuojelun kannalta haastava kaupunki muutoinkin kuin vesistötulvariskin takia. Korkeuseroja ei ole juuri lainkaan ja maaperä on huonosti vettä läpäisevää silttiä. Kun vettä tulee niin paljon, että hulevesiviemärien vetokyky ylittyy, ollaan ongelmissa. Vesiympäristö on tärkeä osa porilaista identiteettiä, mutta se voidaan kokea myös uhkaavana tekijänä.
Ratkaisun avaimet voisivat olla luontopohjaisissa innovaatioissa. Muualla maailmassa kaupunkikosteikoita ja erilaisia muita avovesiaiheita on käytetty jo pitkään kaupunkirakentamisessa. Esimerkiksi Malmössa on toteutettu avovesikanavia, kosteikoita, lampia ja 7 hehtaarin laajuinen suopuisto. Pienimmillään luontopohjainen hulevesiratkaisu voi olla yksittäinen pieni notkelma tai viherkaista.
Porista ei heti löydy aivan Malmön tapaisia luontopohjaisia ratkaisuja. Toisaalta näkökulmanvaihdos voi auttaa löytämään luontopohjaisuutta myös Porin nykyisistä ratkaisuista. Porin kansallinen kaupunkipuistoon kuuluva Luotojen alue ulottuu aivan keskustaan. Se on pengertämätön ja lähes rakentamaton alue. Parhaiten tunnettu lienee Kirjurinluoto Pori Jazz -festivaaleineen. Hevosluodossa sijaistee kaunis siirtolapuutarha-alue, Hanhiluodossa ja Kvistiluodossa kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvila-asutusta. Luotojen peltoja viljellään lähellä kaupungin keskustaa. Luodot ovat tulvan leviämisalueena nekin luontopohjainen ratkaisu tulvariskien hallinnan kokonaisuudessa. Ei pidä rakentaa väkisin alueita, jotka eivät tulvavaaran vuoksi rakentamiseen sovellu.
Näitä aiheita mietitään yhdessä oppien ja keskustellen Porissa 11.6 järjestettävässä työpajassa. Työpajan osallistujat pääsevät samalla vierailemaan Porin vuoden 2018 asuntomessualueella ja katsomaan, löytyykö lähes ydinkeskustaan sijoitetulta messualueelta luontopohjaisia vesienhallinnan ratkaisuja.
Kaupunkisuunnittelu on eri alojen ammattilaisten yhteispeliä. Luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat moninaisia hyötyjä. Hulevesikosteikko voi tuoda kaupunkiin luonnon monimuotoisuutta, estetiikkaa, virkistysarvoja ja vähentää jokeen laskevan huleveden epäpuhtauksia. Siihen voidaan yhdistää ravinteita ja raskasmetalleja sitovia ratkaisuja. Parhaimmillaan luontopohjainen vesienhallinta voi tarjota lähtökohdan koko kaupunkiluonnon ja viherympäristön uudenlaiseen näkemiseen ja suunnitteluun. Monihyötyisyys tarkoittaa, että aihe saattaa eri näkökulmista kiinnostaa niin kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta, viherrakentamisesta, liikuntapalveluista, luonnonsuojelusta, vesihuollosta kuin vaikka kulttuuripalveluista vastaavia.
Työpajan toivotaan tuovan yhteen eri alojen ammattilaisia miettimään yhdessä, minkälaisia mahdollisuuksia sininen infra kaupunkiympäristössä tarjoaa. Työpaja on osa tutkimusprojektia, joka kuuluu osana luontopohjaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisen välineinä tutkivaa hanketta.
Pori valikoitui osatutkimuksen kohteeksi, koska kaupungissa veteen liittyvät haasteet ovat vahvasti läsnä.
Porin kansallinen kaupunkipuisto perustettiin kymmenisen vuotta sitten. Silloin hulevesistä ja tulvasuojelusta ei vielä puhuttu nykyiseen tapaan. Kaupunkipuisto tarjoaa kuitenkin hyvän lähtökohdan uudenlaisille ratkaisuille. Luontopohjaiset ratkaisut tukevat kaupunkipuistolle asetettuja tavoitteita. Vuoden 2018 asuntomessualue edustaa tiivistä ja modernia kaupunkirakentamista. Työpajassa näemme, pitääkö myös se sisällään uudenlaista hulevesiajattelua.
Teksti: projektitutkija Ilona Hankonen, Turun yliopisto
Kuvituskuvat: Maria Pehkonen, saatavilla flickr.com (CC BY-NC 2.0) ja Ville.fi, saatavilla flickr.com (CC BY-ND 2.0)
