Blogi: Tieto käyttöön!

Kuntien uhkatilanteiden kokonaiskuva epäselvä – tarvetta yhdenmukaistamiselle kansallisesti

Heli Paavola Julkaisupäivä 25.1.2021 10.05 Blogit

KuntaTurva-selvityksessä avataan erilaisten tutkimusaineistojen valossa uhka- ja väkivaltatilannekuvaa ja turvallisuuden hallintamalleja Manner-Suomen kuntien palveluiden näkökulmasta. Eri aineistot antavat osin keskenään erilaisen kuvan todellisuudesta, osin ne kertovat yhdenmukaista tarinaa. Keskeisenä nousee esille tarve kansallisella tasolla toimintamallien ja mittareiden yhdenmukaistamiselle.

Uhkatilanteita eniten suurissa organisaatioissa – myös turvallisuuden keinovalikoima täysimääräisimmin käytössä

Valtakunnallinen kuntakysely tarjoaa kattavan kokonaiskuvan kuntien tilanteesta, sillä vastanneet, kaikkia kuntatyyppejä ja maakuntia edustavat kunnat tarjoavat asukasmääränsä perusteella 68 prosentin peiton suhteutettuna koko Manner-Suomen asukasmäärään. Kysely osoittaa, että mitä suuremmasta kunnasta tai sote-organisaatiosta on kyse, sitä useammin lieviä uhkatilanteita kohdataan, mutta vastaavasti sitä enemmän organisaatiolla on myös nykylainsäädännön mahdollistamaa keinovalikoimaa käytössä.

Tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Tilastokeskuksen mukaan, vuonna 2018 väkivaltaa ja sen uhkaa kokeneiden osuus opetusalalla oli 41 prosenttia. Kolmannes kunta-alan työntekijöistä ilmoitti kokeneensa väkivaltaa vähintään kerran viimeisen 12 kuukauden aikana vuonna 2018. KuntaTurva-selvityksen kyselyssä jopa yhdeksän kymmenestä vastanneesta kunnasta arvioi, että opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa henkilökunta kohtasi vähintään muutaman kerran uhka- ja väkivaltatilanteita vuonna 2019. Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa ja työllisyyspalveluissa henkilöstö kohtasi väkivalta- ja uhkatilanteita vähintään muutaman kerran vuoden 2019 aikana yli puolessa kyselyyn vastanneista kunnista.

Uhkatilanteiden ilmoitusmäärät minimiarvioita – todellinen määrä jopa kymmenkertainen viidenneksessä tapaustutkimuksista

KuntaTurva-selvityksessä tehtiin kymmenestä erityyppisestä ja eri kokoisesta kunnasta tapaustutkimus, joissa uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuvaa syvennettiin. Tapaustutkimuskunnat valittiin ryväsotannalla kansallisesti yleistettävään kokonaiskuvaan pyrkien.

Tapaustutkimusten tulokset paitsi syventävät, myös jossain määrin kyseenalaistavat kansallisen kyselyn tuloksia. Tulokset viittaavatkin siihen, että kansallisessa kyselyssä raportoidut uhkatilanteiden määrät ovat suurimpia organisaatioita lukuun ottamatta minimiarvioita. Kahdessa tapauksessa kymmenestä todellinen ilmoitusmäärä oli jopa kymmenkertainen kyselyssä ilmoitettuun verrattuna.

Mistä ero johtuu? Suuressa osassa kuntia tilanteet ilmoitetaan henkilökohtaisesti tai erillisillä lomakkeilla ja kokonaiskuvan hahmottaminen on kunnissa vaikeaa. On myös mahdollista, että tilanne halutaan nähdä konsernihallinnossa myönteisemmin tai sitä vähätellään.

Sen lisäksi, että tilanteita on enemmän kuin mitä niitä raportoidaan, on yleinen kokemus kunnissa myös, että uhkatilanteiden määrä on kasvussa. Nousevaan trendiin viittaavat myös aiempien tutkimusten tulokset (mm. TEM:n Työolobarometri).

Uhkatilanteiden kokonaiskuva samankaltainen eri kunnissa

Tapaustutkimukset osoittavat, että uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva kunnissa on hyvin samanlainen. Tilanteita kohdataan kunnissa useimmin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lapsilla ja oppilailla, joilla on erityisiä tarpeita, mikä on hyvin linjassa aiempien tutkimusten tulosten kanssa.

Myös aiempien tutkimusten mukaan väkivalta kohdistuu opetusalalla erityisopettajiin ja koulunkäyntiavustajiin sekä lastentarhaopettajiin ja erityislastentarhaopettajiin ja on useimmiten lapsen tai oppilaan aiheuttamaa.

Pääosin kyse on nopeasti ohi menevistä lievän tai vammoja aiheuttavan fyysisen väkivallan tilanteista, joissa raavitaan, potkitaan, puristetaan tai lyödään tai lievän henkisen, henkisen väkivallan tai jopa vakavan uhkailun tilanteista, joita ei pääsääntöisesti oteta vakavasti, kun uhkauksen esittäjänä on lapsi.

Tällaisten tilanteiden niin kouluissa, varhaiskasvatuksessa kuin sote-palveluissakin koetaan kuuluvan työhön. Tilanteita, joissa kouluun, päiväkotiin tai kunnan palvelupisteisiin on tuotu ulkopuolelta aseina käytettäviä esineitä, on selvästi vähemmän.

Väkivallan syyt moninaisia – poliisin apuun turvaudutaan vain harvoin

Väkivallan syyt ovat moninaisia. Esimerkiksi opetusalalla henkilöstöön kohdistuvan väkivaltaisuuden sekä häirinnän nousevan trendin syyksi on aiemmissa tutkimuksissa nostettu muun muassa opettajien auktoriteettiaseman mureneminen, lasten ja nuorten käytöshäiriöt, reaktiivisen aggressiivisuuden lisääntyminen, nuorten pahoinvointi, ryhmäkokojen kasvu, haastavat perheolot, mielenterveysongelmien yleistyminen sekä vanhemmuuden muutokset. Nämä samat ilmiöt heijastuvat myös tämän selvityksen laadullisessa aineistossa.

Uhkatilanteista selviydytään kunnissa pääosin omin avuin. Poliisin apuun turvautuminen on melko harvinaista myös aiempien tutkimusten perusteella. Esimerkiksi Näsin, Virtasen ja Tanskasen (2017) selvityksen mukaan henkilökuntaan kohdistuneista omaisuus- tai väkivaltarikoksista on tehty ilmoitus poliisille harvemmassa kuin joka kymmenessä oppilaitoksessa, joissa tapauksia on ilmennyt.

Ennakollisen turvatarkastuksen mahdollisuuteen suhtaudutaan valtaosin myönteisesti

Niin kyselyissä kuin tapaustutkimuksissa ennakollisen, kaikille tehtävän turvatarkastuksen kuin valikoidusti epäilyn perusteella yksittäiseen henkilöön kohdennetun ennakollisen turvallisuustarkastuksen mahdollisuus estää uhkatilanteita arvioidaan pääosin vähäiseksi aiempien uhkatilanteiden valossa.

Siitä huolimatta turvatarkastuksen mahdollisuutta pidetään tärkeänä. Erityisen tärkeää se on suurille kunnille, joissa nykyinen turvallisuuden keinovalikoima on täysimääräisimmin käytössä.

Tapaustutkimuksissa keinovalikoiman lisäämiseen suhtaudutaan valtaosin myönteisesti myös pienissä kunnissa, vaikka monissa kunnissa sen käyttämiseen ei ensisijaisesti nähdä tarvetta, ellei uhkatilannekuva merkittävästi muutu.

Kuusi suositusta turvallisuudenhallinnan parantamiseksi kunnissa

Selvityksen tulosten pohjalta voidaan tehdä kuusi suositusta turvallisuudenhallinnan parantamiseksi kunnissa:

  1. Parannetaan kokonaiskuvaa uhka- ja väkivaltatilanteista kunnissa yhdenmukaistamalla kansallisella tasolla ilmoittamisen toimintamalleja ja mittareita
  2. Edistetään varautumisen tasalaatuisuutta erityisesti toiminnoissa, joissa uhka- ja väkivaltatilanteet ovat yleisiä
  3. Viestitään nykyisen keinovalikoiman mahdollisuuksista selvemmin kunnille ja pyritään ymmärtämään niiden hyödyntämisen käytännön rajoituksia
  4. Arvioidaan mahdollistavan lainsäädännön potentiaalisia vaikutuksia uhka- ja väkivaltatilanteiden paremman kokonaiskuvan pohjalta
  5. Parannetaan tutkimustiedolla ymmärrystä uhka- ja väkivaltatilanteiden kansallisesta kokonaiskuvasta ja edistetään turvallisuuteen liittyvän tietojohtamisen mahdollisuuksia valtakunnallisesti ja kunnissa
  6. Nostetaan henkilöstön turvallisuuden näkökulma vahvemmin esille turvallisuussuunnittelun prosesseissa ja yhdenmukaistetaan henkilöstöturvallisuuden parantamista

Haluatko kuulla lisää? Osallistu avoimeen Kuntien turvallisuuden tilannekuva -webinaariin keskiviikkona 27.1.2021 klo 14 alkaen.

Teksti: Heli Paavola, WitMill Oy
Kuvituskuva: Santeri Viinamäki

Lisää kommentteja