Blogi: Tieto käyttöön!

Matkailun kestävä kehittäminen kulttuuriympäristöissä tarvitsee monitieteisiä mittareita

Soile Veijola Anne Mattero Julkaisupäivä 28.6.2019 11.26 Blogit

KukkolankoskiMiten matkailun kasvu vaikuttaa kulttuuriympäristöihin Suomessa? Voiko matkailun kasvua mitata ja samalla huolehtia matkailun kestävyydestä?

Lapin yliopiston vetämänä toteutetaan tämän vuoden aikana Kestävästi kasvavan matkailun monitieteiset mittarit kulttuuriympäristöissä (MAMOMI) -niminen hanke. Kyseessä on monitieteinen hanke, jonka tavoite on tuottaa uusia välineitä matkailun vaikutusten arvioimiseen kulttuuriympäristöissä.

Kulttuuriympäristöllä viitataan hankkeessa ympäristöihin, joissa näkyy ihmisen toiminta ja vuorovaikutus luonnon kanssa. Fyysisinä paikkoina kulttuuriympäristöt ovat usein kiinnostavia matkakohteita. Niiden arvon huomioon ottaminen matkailussa on sekä haaste että mahdollisuus. Parhaimmillaan matkailukäyttö tukee niiden vaalimista.

Hankkeen teema edistää osaltaan kestävyyden ja matkailun edistämisen tavoitteita, jotka on kirjattu tuoreeseen hallitusohjelmaan.

Hanke on ajankohtainen, sillä arvioiden mukaan globaali matkailu jatkaa kasvuaan. Myös matkailu Suomessa on lisääntynyt ja kansainvälistynyt nopeasti. Samalla kun matkailu tuo tuloja ja työpaikkoja, leviää viestejä haitallisista lieveilmiöistä, joita suosituissa matkakohteissa ilmenee enenevästi. Vastuullisuuden ja ilmastonmuutoksen haasteet ovat entistä kiperämpiä kysymyksiä, ja vaikutusten systemaattinen ja kokonaisvaltainen arviointi on yhä tärkeämpää.

Kukkolankoski

Olemme ensitöiksemme kartoittaneet olemassa olevia mittareita ja seurantamenetelmiä, joilla matkailun vaikutuksia on Suomessa ja muualla ollut tapana monitoroida. Hankkeemme keskiössä on sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, mutta olennaista on myös ekologisen ja taloudellisen kestävyyden tarkastelu, joten nivoimme kaikki neljä palettiimme.  

Kestävyyden eri ulottuvuudet ja mittarit menevät luonnollisesti osin päällekkäin ja perustuvat viime kädessä kulttuurisiin ja yleisiin käsityksiin siitä, mitä kullakin ulottuvuudella tarkoitetaan. Keskinäinen tärkeysjärjestys juontuu niin ikään kulttuuristamme ja arvoistamme.

Matkailun vaikutusten arvioinnissa käytettävät mittarit ovat paljolti taloudellisia ja määrällisiä, joiden avulla lasketaan kasvua ja muutoksia etenkin majoitustilastoissa ja arvonlisässä. Toki myös sosiaalista, kulttuurista ja ekologista vaikutusta seurataan, ja menetelmiäkin on moneksi, mutta ne ovat jääneet useimmiten tutkijayhteisöjen sisäisiksi työvälineiksi.

Taloudellisten lukujen esittäminen on monesti helpompaa kuin laadullisten, kuten vaikkapa paikallisten ja matkailijoiden tyytyväisyyden mittaaminen. Eikä vaikutusten arviointi määrällistenkään lukujen perusteella ole ihan yksiselitteistä eivätkä tulokset aina vertailukelpoisia.

Lisäksi jos käytetään ainoastaan muutamaa määrällistä taloudellista mittaria, seuraa siitä usein, että vain mitattuja asioita seurataan ja edistetään, koska niitä kerran arvioidaan. Samalla suljetaan silmät muilta muutoksilta, joita matkailu tuo mukanaan esimerkiksi paikallisten yhteisöjen asuinalueilla, arvokkaiksi määritellyissä kulttuuriympäristöissä ja ekosysteemeissä. Usein sama miljöö sisältää nämä kaikki.

MAMOMI-hankkeessa tuodaan matkailun vaikutusten erilaiset mittausperinteet samalle pöydälle - laadullisia unohtamatta. Vain näin voimme rakentaa aitoja ja monialaisia yhteismittaristoja matkailun kokonaisvaikutusten arviointiin niin poliittisen päätöksenteon, viranomaisten ja markkinatoimijoiden kuin paikallisten asukkaiden ja matkailijoiden käyttöön.

Mukana on vastuullinen ja eettinen ulottuvuus. Minne ja miten kannattaa rakentaa matkailua? Missä on jo liikaa matkailijoita, joten enpä tällä lomalla lähdekään sinne? Ja millainen matkailu mahdollistaa sen, etteivät arvokkaat kulttuurimiljööt ja muidenkin kuin vain ihmisten elinympäristöt vaarannu liian raskaasta matkailusta tulevaisuudessakaan?

Hankkeen toteuttavat Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti ja Arktinen keskus, Tapio Oy, Jyväskylän yliopiston Kuoma-koulutus ja Arkkitehtitoimisto Harri Hautajärvi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön puheenjohdolla toimivaan ohjausryhmään kuuluvat edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä ja ympäristöministeriöstä.  Asiantuntijat tulevat Business Finlandista, Helsingin yliopistosta, Metsähallituksesta, Museovirastosta ja Suomenlinnan hoitokunnasta.

Teksti: professori Soile Veijola, Lapin yliopisto ja Anne Mattero, opetus- ja kulttuuriministeriö
Kuvituskuvat: Soile Veijolan albumi

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita