Kunnat ja hyvinvointialueet voivat päätöksillään ja toimillaan monin tavoin tukea asukkaidensa ja yhteisöjensä mielenterveyttä. Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi on yksi keino ottaa mielenterveys huomioon päätöksenteossa eri hallinnonaloilla ja kaikilla päätöksenteon tasoilla ja siten mahdollistaa vaikuttavampaa mielenterveyden edistämistä.

Hyvän mielenterveyden hyödyt

Mielenterveys on olennainen osa meidän kaikkien terveyttä ja hyvinvointia – siksi siihen kannattaa ja tulee panostaa. Yksilötasolla hyvä mielenterveys vaikuttaa kaikkeen terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn, opiskelussa ja työssä suoriutumiseen sekä elämän kulkuun ja kokemukseen hyvästä elämänlaadusta (kuva 1. Positiivisen mielenterveyden hyödyt).

Hyvä mielenterveys on sekä yksilön että perheiden, yhteisöjen, kunnan ja hyvinvointialueen pääomaa ja sillä on keskeinen merkitys yhteisöjen hyvinvoinnin osatekijänä. Hyvä mielenterveys vaikuttaa koko kunnan ja hyvinvointialueen toimivuuteen, vakauteen ja kustannuksiin niiden eri sektoreilla.

Ihmisten mielen hyvinvointi vahvistaa luottamusta, vastavuoroisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kunnassa ja hyvinvointialueella sekä yksilöllistä ja yhteisöllistä resilienssiä eli joustavuutta kriiseissä. Hyvä mielenterveys tukee myös työelämän menestymistä ja tuottavuutta.

Kuva 1. Positiivisen mielenterveyden hyödyt

Vaikuttavaa mielenterveyden edistämistä

Mielenterveys rakentuu ja kehittyy vuorovaikutuksessa arkiympäristömme kanssa ja sen toimivuus edistää siten mielen hyvinvointia (kuva 2). Eri ihmisryhmien hyvä mielenterveys tukee koko Suomen elinvoimaisuutta ja menestymistä.

Kuva 2. Hyvän mielenterveyden rakentuminen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan ja rakenteiden tasolla

Mielenterveyden edistämiseen voidaan myös päätöksenteossa vaikuttaa monella tasolla. Yhteiskuntapolitiikka voi tukea mielenterveyttä. Kunta ja hyvinvointialue voivat tietoisesti tukea eri ihmisryhmien hyväksytyksi tulemista, tasa-arvoista kohtelua ja syrjimättömyyttä, ihmisarvon ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitusta sekä yhdenvertaista oikeutta asumiseen, opintoihin, työhön, toimeentuloon ja sosiaaliseen osallisuuteen.

Päätöksillä voidaan lisätä mielenterveyttä tukevien elin- ja asuinympäristöjen rakentumista ja saavutettavuutta, tukea yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksia ja vahvistaa kansalaisten mielenterveystaitoja suuntaamalla resursseja mielenterveyden edistämiseen.

Mielenterveysvaikutusten arvioinnilla ennakoidaan päätösten vaikutuksia

Kunnan ja alueen asukkaiden mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin vaikutetaan kaikkien hallinnonalojen päätöksillä ja toimilla. Yksittäisten päätösten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä voidaan tunnistaa ja arvioida eri tavoin; ihmisryhmittäin, yhteisön, kunnan tai alueen tasolla. Mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA) avulla pyritään tekemään näkyviksi mahdolliset myönteiset ja/tai kielteiset mielenterveyteen kohdistuvat vaikutukset. Kun vaikutukset on näin pystytty arvioimaan ennalta, voidaan niihin pyrkiä myös vaikuttamaan myönteisiä vaikutuksia lisäämällä ja kielteisiä vaikutuksia vähentämällä.

Mielenterveyden tukeminen ja edistäminen sekä mielenterveyshäiriöiden ehkäisy edellyttää, että mielenterveyskysymykset huomioidaan paitsi sosiaali- ja terveysalan päätöksissä hyvinvointialueilla, myös esimerkiksi kunnan koulutus-, asumis- ja ympäristöpolitiikkaan ja yhteisöllisyyteen sekä kestävään kehitykseen liittyvissä päätöksissä. Mielenterveysvaikutusten arvioinnin tulisi olla niin kuntien kuin hyvinvointialueiden tehtävä.

Teksti: Nina Tamminen ja Pia Solin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL