Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä yhteiskuntaamme muokkaavista tekijöistä 2000-luvulla. Ilmastoratkaisuissamme olemme kuitenkin vasta alkutekijöissä ja vaikuttaa siltä, että vasen käsi ei aina tiedä mitä oikea tekee.
Vaikka Pariisissa päästiin toiveikkaaseen yhteisymmärrykseen globaalista tavoitteesta rajoittaa keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, odottaa kokonaisvaltainen ja pragmaattinen lähestymistapa ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi edelleen toimeenpanoa. Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat toki edenneet eri puolilla maailmaa, mutta sopeutumista eli varautumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tarkastellaan pääsääntöisesti erillisenä kysymyksenä sekä ilmastonmuutoksen omassa kentässä että laajemmin kestävän yhteiskunnallisen kehityksen piirissä.
Suomi oli edelläkävijä kansallisen tason sopeutumisen suunnittelussa – Suomessa julkaistiin, ensimmäisten maiden joukossa, jo vuonna 2005 ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Suomella on kuitenkin vielä paljon tekemistä yleisen ymmärryksen lisäämiseksi siitä, mitä toimia sopeutuminen käytännössä edellyttää eri yhteiskunnan toimijoilta ja millä työkaluilla ilmastonmuutoksen riskejä voidaan hallita.
Ennakoiva lyhyen aikavälin sää-, talous- ja ilmastoriskien hallitseminen (ELASTINEN) -hankkeen tavoitteena on tarjota ratkaisuja näihin haasteisiin ja pyrkiä helpottamaan ilmastoriskien huomioimista Suomessa. Eräs keskeisimmistä haasteista liittyy siihen, miten päätökset ilmastonmuutoksen hallinnasta saadaan integroitua poliittiseen päätöksentekoon ja yritysten liiketoiminnan kehittämisen päätöksentekoon – ei erillisenä tekijänä, vaan yhtenä osana kestävän ja vastuullisen yhteiskunnan kehittämistä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä
Ne suomalaiset toimijat, jotka ovat tarttuneet ilmastoriskien hallintaan, ovat tehneet sen pääsääntöisesti tarkastelemalla keinoja hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Eräät ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiit sektorit Suomessa, esimerkiksi energiantuotanto sekä maa- ja metsätalous, pyrkivät aktiivisesti etenemään myös ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja ovat monessa suhteessa edelläkävijöitä myös kansainvälisesti. Toisaalta esimerkiksi Suomen finanssiala on kokonaisuutena vielä lähtötelineissä: se on reagoinut ilmastonmuutoksen haasteeseen lähinnä ”puolustuksellisesti vähentämällä hiiliriskiään”. Useat finanssialan edelläkävijät mm. muissa Pohjoismaissa ovat lähteneet aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti tukemaan hiilineutraalin ja sopeutumiskykyisen yhteiskunnan kehittämistä suuntaamalla investointejaan ja palveluitaan uudelleen. Tällaisten ilmastotoimien onnistuminen edellyttää hyvää ja läpinäkyvää yhteispeliä eri yhteiskunnan toimijoiden välillä.
Suomella on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kokonaisvaltaisten ilmastoratkaisujen tarjoajana myös kansainvälisillä markkinoilla – jos otamme kädet pois taskuista
Sopeutumisessa ei ole kyse vain julkisen sektorin varautumisesta ja huoltovarmuudesta, Vastuullisen yksityisen sektorin rooli on myös tunnistettava ja saatava osaksi kokonaisvaltaisia ja vaikuttavia sopeutumistoimia. Useat kansainväliset aloitteet pyrkivät parhaillaan kartoittamaan ”ilmastonmuutoksen sopeutumiseen markkinaa”, selvittämään, mikä se on, minkälaisista palveluista ja tuotteista se muodostuu ja miten sen arvioidaan kehittyvän tulevina vuosina. Monet ratkaisuista sopeutumisen haasteisiin tulevat edellyttämään syvällistä ymmärrystä ja avointa dialogia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteispelistä. Hyviä käytäntöjä satelee eri puolilta maailmaa tiuhaan tahtiin. Jos Suomi haluaa olla tarjoamassa tarvittavia kokonaisvaltaisia ilmastoratkaisuja, niin omassa maassamme kuin maailmalla, nyt on hyvä hetki kääriä hihat.
Lisätietoa hankkeesta:
http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen
Keskustele Twitterissä: https://twitter.com/hashtag/elastinenhanke
Teksti: Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy
Kuvat: Denis Ducroz ja iStockPhoto
