Blogi: Tieto käyttöön!

Osallistumistulo perustulon sijaan

Heikki Hiilamo Antti Parpo Pasi Moisio Julkaisupäivä 27.1.2017 8.56 Blogit

Yhden maailman tunnetuimman eriarvoisuustutkijan ja taloustieteilijän Anthony Atkinsonin (1944-2017) mukaan työelämä on muuttunut ja sosiaaliturvan on muututtava sen mukana. Atkinson ei kuitenkaan kannattanut vastikkeetonta perustuloa, vaan kehittämäänsä vastikkeellista perustuloa eli osallistumistuloa. Osallistumistulo poikkeaa perustulosta yhdellä merkittävällä tavalla. Perustulo maksetaan vastikkeetta jokaiselle pysyvästi maassa asuvalle. Osallistumistulon ehtona on osallistuminen jollain tavalla yhteisön toimintaan perustuloa myöntävässä maassa.

Valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimusuunnitelmaan sisällytettiin selvitys mahdollisista osallistavan sosiaaliturvan malleista Suomessa. Tarjosimme selvitystä, jossa tavoitteena oli tarkastella Atkinsonin osallistumistulon mahdollisuuksia osallistavan sosiaaliturvan mallin pohjana. Osallistumistulo ja osallistava sosiaaliturva sisältävät jo määritelmän mukaisesti tulonsiirtojen ja palvelujen kokonaisuuden. Selvitystyön kohteena oli siis miettiä millaisesta tulonsiirtojärjestelmästä ja palvelujen kokonaisuudesta osallistavan sosiaaliturvan malli voisi Suomessa muodostua.

Osallistumistulon tulonsiirtojärjestelmä on Atkinsonin mallissa perustulo, mutta osallistumistulon voi periaatteessa rakentaa nykyisen kaltaisen sosiaaliturvan päälle. Mutta millainen palvelujen kokonaisuus tulisi rakentaa perustulon rinnalle, joka takaisi jokaisen osallisuuden? Atkinson ei anna tähän vastausta. Hän vain toteaa, että valtaosa väestössä on osallisena jo nyt työn, lasten hoidon, opiskelun, järjestöjen ja vastaavan kautta. Osallisuuden takaavan palvelukokonaisuuden luominen koskee siis syrjäytymisvaarassa olevia.

Hollannin luottamuskokeilusta mallia

Miten syrjäytymisvaarassa olevien osallistuminen sitten määriteltäisiin ja miten sitä valvottaisiin? Selvityksessä tehdyn kansainvälisen katsauksen perusteella Hollannin sosiaalityön malli näyttää tarjoavan parhaan toimintamallin syrjäytymisvaarassa olevien voimaannuttamiseksi ja osallisuuden tukemiseksi. Hollannin mallin pohjalta selvityksessä ehdotetaan, että pitkään työmarkkinatuella olleet tai siltä poistippuneet tekisivät yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa suunnitelman osallistavista tai työllisyyttä edistävistä toimista. Sovitut toimet voivat olla hyvinkin ”kevyitä” tai toisaalta määrätietoisesti työllistämiseen tähtääviä – kunhan niistä sovitaan yhdessä asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kanssa.

Asiakkaalle annettaisiin valta ja myös vastuu osallistua oman tilanteensa vaihtoehtojen puntarointiin ja sovittujen toimien toteuttamiseen. Sovitut toimet voivat olla omaehtoista selviytymistä ja integraatiota tukevaa kerhotoimintaa, kielikursseja ja omaehtoista opiskelua. Toisilla sovitut toimet voivat olla tutkintoon tähtäävän opiskelun aloittamista, pieniä keikkatöitä tai oman yritystoiminnan opettelua.  Sosiaalityöntekijälle annettaisiin valta sopia, että toimet ovat rinnastettavissa työllisyyttä edistäviksi toimenpiteiksi ja että mahdolliset pienet epäsäännölliset ansiotulot eivät vaikuta asiakkaan etuuksiinsa. Suunnitelman toimista aiheutuvia kuluja voidaan sovitusti korvata täydentävällä toimeentulotuella. Suunnitelman seuranta perustuu lähtökohtaisesti luottamukseen siitä, että sovituista asioista pidetään kiinni seuraavaan tapaamiseen saakka.

Tämä voi kuulostaa uskomattomalta, mutta tätä kokeillaan yhdessä Hollannin monista perustulokokeilusta. He kutsuvat tätä ”luottamuskokeiluksi” (trust experiment). Hollannissa ei ole työmarkkinatuen tapaista etuutta, vaan pitkään työttömänä olleet siirtyvät toimeentulotuelle. Selvityksessä esitettiin yhtenä vaihtoehtona työmarkkinatuen korvaamista samansuuruisella osallistumistulolla. Osallistumistulon saantiehtona olisi sosiaalityöntekijän kanssa sovittu osallistumissuunnitelma. Mikäli asiakas ei halua osallistua, tai sosiaalityöntekijän kanssa ei yrityksistä huolimatta päästä sopimukseen, asiakas siirtyy toimeentulotuen perusosan suuruiselle passiivituelle. Passiivituelta on aina mahdollista palata osallistumistulolle tekemällä suunnitelma sosiaalityöntekijän kanssa.

Osallistavan sosiaaliturvan malli voidaan toteuttaa aikuissosiaalityön toimintatapojen uudistuksella, ilman työmarkkinatukeen ja tulonsiirtoihin tehtäviä muutoksia. Osallistumissuunnitelmasta tulisi aikuissosiaalityön työmuoto toimeentulotuen Kela-siirron jälkeiseen maailmaan, ja mahdolliseen perustulon maailmaan. Käytännössä osallistumissuunnitelma korvaisi nykyisen kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen - sekä mullistaisi suomalaisen sosiaalityön ja aktivointipolitiikan. Mitä jos asiakkaalle ja sosiaalityöntekijälle annettaisiin valta ja vastuu sopia osallisuutta ja työllistämistä edistävistä toimista keskenään? Osallistumissuunnitelma olisi tällöin aidosti voimavaralähtöinen ja voimaannuttava neuvottelu niin asiakkaalle kuin sosiaalityöntekijälle. Tätä kannattaisi ainakin kokeilla.

Teksti: Heikki Hiilamo, Pasi Moisio, Antti Parpo
Kuva: Riitta Supperi, Suomi-kuvapankki

Kommentit
Lisää kommentti
Sakari Kainulainen
Raikasta ajattelua, jota olisi syytä kokeilla ja edetä sitä kautta käytäntöön!
Kirjoitettu 27.1.2017 11:54.
Arres Lindqvist
En kannata esitystä. Kaikenlaisten osallistamisjärjestelyjen epäkohta on, että ne ylläpitävät ja tässä tapauksessa vielä lisäävät hallinnon kansalaisiin kohdistamaa kyttäämistä. Lisäksi (tällaisestakin) hallintomallista tulee olemassa olevaa ylläpitävä järjestelmä eikä mikään muutosta ajava voima. Hallinnon intressissä ei edes ole kannustaa ihmisiä. Kannuste syntyy vain siitä, että kansalainen näkee itse mahdollisuuksia parantaa asemaansa. Aito perustulo antaa tähän mahdollisuuden – hallinnon laajentamisella on vain tukahduttava vaikutus.

Maan hallituksessa ja erityisesti sosiaali- ja työministeriössä on nyt pidettävä pää kylmänä. Virkaväkeä ei pidä kasvattaa eikä toisaalta valtion maksamaa konsulttikuntaa laajentaa. Sellaista populaa ei yksinkertaisesti pidä kustantaa verovaroista, jotka "osallistavat" muita kansalaisia kädestä kiinni pitämällä.

Sosiaalipolitiikan ja veropolitiikan täytyy toimia tavalla, joka jättää kansalaiselle mielekkään kannusteen toimia oman taloudellisen tilanteensa kohentamiseksi.
Kirjoitettu 29.1.2017 12:56.
Kirsi Unkila
Aktivointisuunnitelman tekemisestä osallistumissuunnitelman laatimiseen? Nykyisinhän TE- hallintovetoisesti tehdyistä aktivointisuunnitelmista on suuressa määrin puuttunut yksilöllinen harkinta toiminnan sisältöä pohdittaessa. Osallisuussuunnitelma kuulostaa erinomaisen hyvältä, mikäli toteutus on todellakin tasaveroinen neuvottelutilanne, ja jokaisen ihmisen tilanteen yksilöllisesti huomioon ottava. Kannattaa siis kokeilla!
Kirjoitettu 6.2.2017 9:37.
Selaa blogin artikkeleita