Blogi: Tieto käyttöön!

Ostaminen muuttuu lähitulevaisuudessa

Heikki Seppä Julkaisupäivä 24.2.2017 11.22 Blogit

Ostamisen konsepti tulee lähivuosina huomattavasti muuttumaan: kassaton ostaminen yleistyy, nettiostaminen tulee koskemaan myös ruuan ostamista, asiakas saa välitöntä tietoa tuotteesta ostohetkellä ja tieto tuotteesta siirtyy omaan tietokantaan (My Data), jota kuluttaja hyödyntää esimerkiksi sosiaalisessa verkossa.

Kassaton ostaminen yleistyy

Sekä asiakkaan että kauppiaan kannalta olisi edullista, jos asiakas voisi vain kerätä tuotteet ja kävellä ulos kaupasta. Tällaisia kokeiluja on tehty jo useita vuosia, mutta ne eivät ole yleistyneet käyttöliittymän monimutkaisuuden takia. Jokaisen tuotteen viivakoodin lukeminen on hankalaa ja virheiden määrä on helposti suuri. Viime aikoina on yleistynyt konsepti, missä kuluttaja lukee tuotteen viivakoodin laserskannerilla uloskäynnin yhteydessä ja maksaminen tapahtuu normaalisti maksukortilla. Amazon julkisti vastikään konseptin, missä asiakas kerää tuotteet kaupassa joko ostokärryyn tai suoraan omaan ostoslaukkuunsa. Asiakas kirjautuu saapuessaan kauppaan ja kuittaa poistumisensa esimerkiksi matkapuhelimella. Ostokset veloitetaan suoraan asiakkaan tilitä. On erittäin todennäköistä, että konsepti tule jatkossa yleistymään. Ongelmana on tietysti pelko yksityisyyden suojasta. Kuitenkin jo nyt kauppias voi seurata kuluttajaa kameroiden avulla ja saa tiedot asiakkaan ostoksista, joten muutos nykytilanteeseen ei ole kovin suuri. Ainoa ero on oikeastaan vain se, että kauppias saa tietoa myös asiakkaan ostosprosessista. Tämä on kauppiaan kannalta tietysti hyvin arvokasta tietoa.

Tuotetiedot etätunnisteella kännykkään

Jo nykyään jotkut kaupat välittävät tietoja ostoksista asiakkaalle internetin kautta. Asiakkaan kannalta ongelma on tietysti se, että hän saa tietoa vain joistakin ostoksista ja tiedot ovat hajallaan. Mikään nykyisistä järjestelmistä ei tue sitä, että kuluttaja saisi välitöntä tietoa tuotteesta ostoshetkellä. Monet asiakkaat ovat kiinnostuneita muun muassa allergioita aiheuttavista raaka-aineista, tuotteen ekologisuudesta ja niin edelleen. Tämä ongelma voitaisiin poistaa Amazonin Go-ratkaisussa siten, että asiakas antaa merkin, jonka koneäly tunnistaa ja asiakas saa tietoa tuotteesta heti esimerkiksi tekstiviestin välityksellä tai matkapuhelimessa toimivaan sovellutukseen. Yksi tapa ratkaista ongelma on integroida NFC -tunniste hintalappuun tai asettaa se tuotteen lähelle hintalapun tavoin ja koskettamalla etätunnistetta asiakas saa välitöntä tietoa tuotteesta. 

Ohessa kuva Digitalisaatio ruokaketjun kehittämisessä -hankkeessa kehittämästämme NFC -konseptista. Sovellutuksen avulla välittömän tiedon lisäksi asiakas saa halutessaan tarkempaa tietoa tuotteesta, ja voi kuitata tuotteen ostetuksi, siirtää tuotetiedot matkapuhelimeen tai jopa vierailla tuottajan sivuilla ja saada vaikka reseptejä kyseisestä tuotteesta. Kyseinen konsepti mahdollistaa kassattoman ostamisen, välittömän ja tarkempien tietojen saamisen tuotteesta sekä tiedon siirtämisen omaan tietokantaansa kauppiaan ohi (by passing). Jos semi-passiivinen NFC-tunniste on kytketty tietoverkkoon, kauppa voi tiedottaa erikoistarjouksista asiakkaan profiilin mukaisesti. Tämä mahdollistaisi muun muassa ruuan hävikin pienentämisen. Kutsun hintalappuun integroitua NFC-pohjaista konseptia nimellä NFCShopping ja haaveilin tästä jo 90-luvun loppupuolella, jolloin kehitin NFC-tekniikkaa yhdessä Nokian kanssa. Vaikka koko NFC-idea keksittiin Suomessa jo 90-luvun puolessa välissä (allekirjoittanut toi idean esille tuolloin, ensimmäinen puhelin Nokialta 2004 ja liputtamiseen ja maksamiseen liittyvät testit 2005 Lontoossa), niin hyödyn tästä teknologiasta keräävät muut teknologiajätit kuten Apple ja Samsung. Mietimme jo 2000 -luvun alussa nokialaisten kanssa mahdollisuutta tehdä Nokiasta luottoyhtiö.

Kuluttaja voi määritellä sovellutukseen oman profiiliinsa. Koskiessaan hintalappua tai erillistä etätunnistetta asiakas saa tietoa siitä, kuinka hyvin tuote vastaa hänen profiiliaan.

Teknisesti välitön tuotetieto voitaisiin välittää asiakkaalle hintalapussa tai tuotteessa olevaa viivakoodia hyödyntäen. Kameraa hyödyntävä käyttöliittymä on kuitenkin NFC-tekniikkaan verrattuna hankalampi ja koska tieto tulee verkon kautta, se kestää huomattavan kauan aikaa verrattuna NFC-tekniikkaan.     

MyData paremmin käyttöön

Asiakkaan tietokantaan kertynyt tieto on sellaiseen lähes hyödytön kuluttajalle. On ilmeistä, että ICT-yritykset kehittävät ohjelmistoja ja tietokantoja, jotka pitävät yllä tietoja takuusta, ostopaikasta, ravintosisällöstä jne. Kuluttaja voi kertoa ostoksistaan ja tuotteistaan sosiaalisen verkon kautta, myydä tai lahjoittaa tuotteen helposti internet-palvelujen kautta ja rakentaa tietokannan avulla itselleen ostokorin verkko-ostamista varten. Tässäkin pelkona on se, että Google tarjoaa ilmaisia palveluja ja myy tätä tietoa yrityksille. Tässäkin asiassa tein esityksen jo lähes 15 vuotta sitten Tingle -nimisen portaalin perustamisesta erityisesti tuotetietojen etsimiseen verkosta. Tämän tyyppinen yritys olisi luonnostaan sopiva yritys kehittämään palveluja My Datan hyödyntämiseksi. 

Uskon, että sekä NFC-tekniikan hyödyntäminen että Amazon Go -tyyppinen ostaminen tulevat lähitulevaisuudessa yleistymään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hyllyt muuttuvat ”älykkäiksi” siten että niihin on integroitu kameroita, NFC-rajapinnan omaavia näytöllisiä hintalappuja, näyttöjä sekä teknologiaa, jonka avulla tuotteen loppuminen hyllystä tiedetään. Vaikka kaikki teknologiat ovat valmiita tämän tyyppisen konseptin toteuttamiseen, ratkaisun yleistyminen voi kestää vielä kauan. Ongelma liittyy lähinnä liiketoimintamalleihin. Itse uskon, että edellä kuvatun tyyppisiä ratkaisuja hyödyntävät ensin yksittäiset kauppaketjut (Suomessa Lidl, S-ketju ja Kesko) ainakin osassa myymälöistään ja vieläpä koskien vain joitakin tuoteryhmiä. Pelkkä NFC-tekniikka voi yleistyä myös kauppa-kaupassa konseptissa. Yksittäiset tuottajat tai tuottajapooli voi tarjota tuotteistaan yksityiskohtaisia tietoja kuluttajalle ja näin parantaa omaa kilpailukykyään suhteessa massatuotettuihin tuotteisiin. Tällainen kehitys edesauttaisi esimerkiksi lähiruuan tuottajia.

NFC tulee sanoista Near Field Communication ja se alun perin tarkoittaa matkapuhelimessa olevaa RFID -lukijaa (Radio Frequency Identification). Teknologia mahdollistaa sen, että matkapuhelin voi sisältää useita maksukortteja, matkalippuja, etukortteja, avaimia, jne. Nykyään samaa teknologiaa käytetään myös matkapuhelimesta riippumattomasti maksukorteissa, matkalipuissa, kulunvalvonnassa, kirjastoissa jne.

Teksti: Heikki Seppä 
Kuvat: Heikki Seppä 
(kuvituskuva) sekä Nordic ID House of RFID (henkilökuva)

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita