Seurasin viime kesänä naapuritalon purkamista. Vanha teollisuusrakennus oli alun perin tarkoitus purkaa vain osittain. Lopulta talo purettiin kokonaan, kun museovirasto yllättäen salli myös ulkoseinien purkamisen. Epäselväksi jäi, ennätettiinkö tehdä kunnollista purkusuunnitelmaa koko talon purkuun vai tehtiinkö työ osapurkusuunnitelman mukaisesti.
Rakentamisen jätteet ovat yksi neljästä painopistealueesta valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Jätesuunnitelmassa on huomioitu tarve kehittää rakentamisen jätteiden uudelleenkäyttöä ja lajittelua sekä haitallisia aineita sisältävien jakeiden käsittelyä. Purkurakentamisessa on tavoitteena tehostaa rakennusmateriaalien kierrättämistä, mutta samalla on huomioitava myös työsuojelu ja ympäristöturvallisuus. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämisen aste nostetaan 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2013 arvioitiin kierrätysasteeksi 26 prosenttia.
Lokakuussa 2018 julkaistussa Muovitiekartassa Suomelle oli toimenpide-ehdotuksissa mukana myös rakentamisen muovit. Muovien käyttöä rakennuksissa pitäisi selvittää tarkemmin. Vanhojen rakennusten kohdalla tiedon keräämistä mutkistaa mahdolliset vuosien varrella tapahtuneet korjausrakentamiset. Muovien määrä on saattanut lisääntyä tai materiaalit vaihtua. Rakennusten muovien tuoteselosteelle olisi kysyntää, jos rakennusten muoveja halutaan jatkossa kierrättää muutenkin kuin pakkausmateriaalien osalta.
Vaaralliset aineet rakennusmateriaaleissa
Rakennusten purkusuunnitelman tekoon kehitetään parhaillaan uutta ohjeistusta. Siinä ei kuitenkaan huomioida tarkasti vaarallisia aineita, kuten pysyviä orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteitä) ja huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineita). Siksi on hyvä, että valtioneuvoston tilaamaa Kestävä ja turvallinen kiertotalous SIRKKU -hanketta suunnattiin tarkastelemaan POP- ja SVHC-aineita rakennusmateriaaleissa ja muoveissa. Koska erilaisten aineiden kirjo rakennusmateriaaleissa on laaja, kohdennettiin tutkimusta vielä erityisesti bromattujen palonsuoja-aineiden (esim. HBCDD), lyhytketjuisten klooriparafiinien (SCCP) ja joidenkin ftalaattien tarkasteluun.
SIRKKU-hanke kutsuu yrityksiä vuoropuheluun
SIRKKU -hanke selvittää korjaus- ja purkurakentamisen vaarallisia aineita: missä rakennustuotteissa hankkeen kohdeaineita on, miten ne käyttäytyvät käsittelyketjussa ja millaisia haitallisten aineiden tunnistus- ja käsittelymenetelmiä on olemassa. Hankkeessa tunnistetaan riskialttiita työntekijäryhmiä kierrätysmateriaalin käsittelyssä ja millaisia työturvallisuusriskejä kierrätysmateriaalien käyttöön liittyy. Hankkeessa selvitetään, aiheuttavatko nämä aineet ympäristövaikutuksia tai yleistä terveysriskiä. SIRKKU-hanke tutkii myös, millaisia lainsäädännön velvoitteita materiaalin uudelleenkäyttöön liittyy, esimerkiksi jätteen määrittelystä uudelleen käyttöön otettavaksi materiaaliksi (jätteeksi luokittelun päättyminen, EOW) ja millaisia ohjauskeinoja voitaisiin kehittää vaarallisten aineiden hallintaan kiertotaloudessa.
Selvitystyössä toivotaan vuoropuhelua rakennus-, purkurakennus- ja kierrätysalan toimijoiden kanssa. Helmikuussa 2019 järjestetään työpaja, johon purku- ja kunnostusrakentamisen toimijoita ja materiaalien kierrättäjiä on kutsuttu osallistujiksi. Olisi tärkeää kuulla suoraan toiminnanharjoittajien mielipiteitä, ennen työ- ja ympäristöturvallisuuden parantamiseen tähtäävien ohjeistusten laatimista. Keskustelua halutaan käydä myös ohjauskeinoista, joilla tavoitellaan turvallista kiertotaloutta. Tavoite on varmasti kaikilla sama: rakennusmateriaalit pitää saada kierrätettyä resurssitehokkaasti turvallisuudesta tinkimättä.
Teksti ja kuvituskuva: Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus
SIRKKU-hankkeen keskustelutilaisuus rakentamisen, purkurakentamisen ja kierrätyksen toimialojen kanssa järjestetään 13.2.2019 Helsingissä. Lisätietoja: Sari Kauppi ([email protected]), p. 0295 251 268
