Blogi: Tieto käyttöön!

Blogit

Skotlannin väestöstrategialla pyritään vaikuttamaan väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen

Andrew Copus Julkaisupäivä 11.6.2021 9.23 Blogit

Skotlannin hallitus julkaisi huhtikuussa 2021 kansallisen väestörakenteen strategiansa ”A Scotland for the Future: The opportunities and challenges of Scotland's changing population”. Nuorten ja koulutettujen pitkään jatkunut muuttoliike on suuntautunut Skotlannin etelä- ja itäosien kaupunkeihin, ja muuttoliikkeen kaupunkeihin ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Skotlannin parlamentissa koettiin, että Brexitin aluevaikutukset, maahanmuuttorajoitukset ja vapaan liikkuvuuden päättyminen ovat uhka maan väestörakenteelle. Maan väkiluvun pelätään laskevan, ja Brexitin ajatellaan heikentävän muun muassa osaavan työvoiman saatavuutta. Brexit laukaisi ”taistelun” väestömuutosta vastaan.

Skotlantia voi verrata Suomeen asukasmäärältään, maantieteeltään ja väestöllisiltä haasteiltaan.

Skotlannin noin 5,5 miljoonasta asukkaasta suurin osa asuu kaupungeissa. Skotlannin pohjois- ja länsiosan syrjäiset alueet ovat harvaan asuttuja, joissa väestö ikääntyy ja vähenee. Merkittävimmät erot maiden välillä ovat Suomen kuusi kertaa suurempi maapinta-ala ja kuntien vahva itsehallinto. Skotlannin paikallishallinto on keskitettyä ja paikallishallinnon 32 neuvostolla (councils) on heikko itsehallinto.

Skotlannin väestöstrategian tavoitteet

Skotlannin väestöstrategiassa ei esiinny Euroopan unionissa käyttöön otettua käsitettä smart shrinking. Suomessa käsite on kääntynyt älykkääksi sopeutumiseksi keskusteltaessa väestöltään vähenevien ja ikääntyneiden alueiden muutoksen hallinnasta ja uusien ratkaisujen etsimisestä haasteisiin. Vallassa olevan Skotlannin kansallispuolueen tavoitteena on Skotlannin itsenäisyys ja EU:n jäseneksi liittyminen, mutta tästä huolimatta käsite koetaan EU:n muotisanana vieraaksi Skotlannin aluepolitiikassa. Käsitettä ei myöskään haluta käyttää, koska väestöään menettäneiden maaseutualueiden ajatellaan hyötyvän paikkariippumattomuudesta, jota COVID-pandemia on osaltaan edistänyt.

Skotlannin väestöstrategiassa on neljä temaattista tavoitetta ja 36 toimenpidettä. Se sisältää monia jo olemassa olevia politiikkatoimia, joilla uskotaan olevan myönteisiä vaikutuksia väestökehitykseen. Väestökehitykseen vaikuttamisen ymmärretään olevan pitkän aikavälin tavoite, joka vaatii yhtenäisiä toimia monilla politiikan aloilla.

Strategian temaattiset tavoitteet

  1. Vaikuttaa ikärakenteen vinoutumiseen parantamalla perhepolitiikkaa
  2. Sopeutua väestön ikääntymiseen parantamalla terveydenhuoltoa, ikääntyneiden elämänlaatua ja heidän taloudellista asemaansa
  3. Lisätä maahanmuuttoa muualta Isosta-Britanniasta ja ulkomailta
  4. Tavoitella väestön tasapainoista jakautumista maan eri osiin. 

Strategian kolme ensimmäistä tavoitetta ovat kansallisen politiikan tason vastauksia väestömuutoksiin ja niistä aiheutuviin ongelmiin. Neljännellä tavoitteella pyritään väestön alueellisen tasapainon saavuttamiseen. Pyrkimyksenä on hidastaa kaupunkeihin suuntautuvaa muuttoliikettä ja sopeuttaa julkisia palveluja sekä väestöään menettävillä että muuttovoittoa saavilla alueilla. Väestöön ja palveluihin liittyvien tekijöiden lisäksi neljänteen tavoitteeseen liittyy myös talouden, elinkeinojen, asumisen ja infrastruktuurin kehittämiseen liittyviä näkökulmia. Viimeinen tavoite sisältää älykkään sopeutumisen ulottuvuuksia.

Politiikan keinot

Väestöstrategiassa korostuvat kansallisen tason pyrkimykset vastata väestömuutoksiin, mutta niiden lisäksi pohditaan muiden hallinnon tasojen politiikkakeinojen toteuttamista. Strategiassa ei siten painoteta Skotlannin vahvan keskushallinnon asemaa politiikan toteuttamisessa, vaikka se saattaakin näyttäytyä sellaisena suomalaiselle lukijalle.

Skotlannin aluehallinnon politiikan keinot jaetaan strategiassa kolmeen eri ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on ”aluesokeat” poliittiset toimet, jotka sisältävät sektoripolitiikoita, kuten työvoima- ja asuntopolitiikan. Toinen ryhmä koostuu poikkihallinnollista toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan esimerkiksi maaseutualueiden laajakaistayhteyksiä. Kolmannen ryhmän muodostaa uusi aluekäytön suunnittelu ja sen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka pohjautuvat paikallisyhteisöjen konsensukseen sekä strategioihin saaristoalueiden ja kaupunkialueiden kehittämisestä.

Näiden politiikoiden ja strategioiden kehyksessä Skotlannin väestöstrategia ei keskity väestömuutosten vaikutusten seurauksiin, vaan toimiin, joilla pyritään kääntämään vähenevän väestön kehityssuunta eri puolilla maata. Tavoitteena on tukea rakenteellisia muutoksia, jotka vahvistavat väestöään menettävien alueiden veto- ja pitovoimaa ja turvaavat niiden palveluja. Väestöstrategia ei kohdistu ainoastaan väestöään menettäville alueille, vaan se pyrkii vähentämään kasvupainetta myös muuttovoittoalueilla.

Tasapainoisen väestörakenteen saavuttamisessa painotetaan paikkaperustaista aluekehittämistä, joista mainitaan muun muassa asumisen, kotona tapahtuvan etätyöskentelyn sekä etä- ja yhteistyötilojen kehittäminen. Strategiassa mainitaan myös voittoa tavoittelemattomien ja yhteisöjen hyvinvointia edistävien julkisen sektorin organisaatioiden hajauttaminen maaseutualueille. Paikallishallinnon neuvostojen lisäksi mainittavia toimijoita tavoitteen edistämiseksi ovat erilaiset työryhmät ja paikalliset yhteisöfoorumit.  

Lopuksi

Skotlannin väestöstrategiaa on kritisoitu, että sillä tulisi olla nykyistä selkeämpi tavoite sekä selkeät politiikkakeinot tavoitteen saavuttamiseksi. Strategiassa tulisi myös olla selvät välitavoitteet ja niiden asianmukainen seuranta.

Skotlannin väestöstrategiassa ei ole sovellettu älykkään sopeutumisen käsitettä, mutta siinä on älykkään sopeutumisen piirteitä. Väestömuutosten lisäksi strategiassa otetaan huomioon työllisyys, yrittäjyys, asuminen, palvelut ja hyvinvointi. Skotlannissa on optimistinen suhtautuminen, että pitkään jatkunut poismuutto maaseutualueilta on mahdollista kääntää positiiviseksi kehittämällä edellä mainittuja seikkoja. Tätä optimismia puoltaa Skotlannin Suomea lyhyemmät välimatkat sekä se, että maaseutu ole yhtä syrjäinen kuin Suomessa.

Vaikka väestöstrategiasta saa kuvan, että sitä toteutetaan ylhäältä alas -politiikan mukaisesti, paikallishallinnon neuvostot tekevät sopimuksia kolmannen sektorin vapaaehtois- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta. Paikallisella tasolla kolmannen sektorin toimijoiden merkitys korostuu merkittävinä innovaattoreina ja strategisen suunnittelun toteuttajina, joskin kansallisen strategian koordinoinnin ja neuvostojen toimeksiantojen asettamissa rajoissa.

Skotlannin väestöstrategia sisältää eittämättä aihealueita ja lähestymistapoja, joita voidaan soveltaa Suomessa väestöltään supistuvilla alueilla ja kunnissa. Siirrettävyys ei kuitenkaan ole suoraviivainen prosessi, vaan edellyttää käytänteiden ja politiikkakeinojen huolellista tulkintaa ja asettamista oikeaan asiayhteyteen sekä hallinnalliseen kokonaisuuteen.

Teksti: yliopistotutkija Andrew Copus, Itä-Suomen yliopisto
Kuvituskuva: Loch Etive Skotlannissa, lähde Wikimedia Commons (CC BY-SA 2.0)

Blogi on kirjoitettu osana ÄLY – Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa -hanketta.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.