Alustatalouden nousu: digitaaliset kauppapaikat ja luova tuho
Apple välittää kohtuuhintaista musiikkia ja appseja miljoonille, ja antaa samalla nuorille muusikoille ja sovelluskehittäjille loistavan tilaisuuden maailmanmaineeseen ja menestykseen … tai Uber vie taksiyrittäjiltä leivän ja luo alipalkattujen kuljettajien prekariaatin. Tässä kaksi äärinäkemystä alustatalouteen, joka on noussut kuumaksi aiheeksi. Keskustelua hallitsee puhe lyhyessä ajassa miljardiarvoon nousseista start-up yrityksistä ja kuluttajille suunnatuista sovelluksista. Applen ja Googlen musiikki- ja sovelluskaupat, AirBnB majoituksen tarjoajana ja Uber taksin korvaajana ovat jo omakohtaisesti tuttuja monille suomalaisille.
Tyypillistä alustataloudelle ovat helppokäyttöisen digitaalisen kauppapaikan luominen ja alikäytettyjen resurssien hyödyntäminen. Resursseja voivat olla parkkipaikalla seisovat henkilöautot, kakkosasunnot tai vajaatyölliset ihmiset. Puhutaan myös jakamistaloudesta. Usein digitaalinen kauppapaikka ja uusi tarjoama ovat murroksellisia; samalla kun ne luovat uutta, ne tuhoavat vanhaa.
Tämä luonnollisesti herättää voimakasta vastarintaa: New Yorkin hotelliomistajat yrittävät kieltää AirBnB:n toiminnan oikeusteitse, ranskalaiset taksiyrittäjät polttavat Uber-autoja ja Suomessa Autokoululiitto yrittää pysäyttää ratti.fi-palvelun leviämistä. Luultavasti kehitystä ei voida pysäyttää. Verkkokaupan osuuden kasvu vaate- ja erikoiskaupassa puhuu tämän näkemyksen puolesta.
Tuleeko Suomesta teollisuuden ubereita vai jäämmekö niiden uhriksi?
Nouseeko jostain perinteisten toimijoiden ulkopuolelta teknologiateollisuuden apple tai uber, joka ottaa tiukan otteen liiketoiminnan avainkohdasta ja ilmoittaa muille tylysti keräävänsä 30% siivun liikevaihdosta samalla pakottaen vanhat toimijat veriseen hintakilpailuun? Optimistisella asenteella varustetut asiantuntijat ovat kääntäneet asian toisin päin: suomalaiset yritykset voivat ottaa nykyistä suuremman osuuden alansa liikevaihdosta ryhtymällä alustan kehittäjiksi ja haltijoiksi. Näiden ääripäiden väliin voidaan sijoittaa kaksi strategiaa: yritys luo suljetun digitaalisen alustan omaa ja lähiverkostonsa toimintaa varten tai se lähtee pelaamaan muiden luomalle alustalle tarkan suunnitelman ja strategian mukaisesti pelin säännöt tunnistaen.
Valtioneuvosto on noteerannut alustatalouden tuomat muutokset, siihen liittyvät uhat ja mahdollisuudet, ja niinpä on käynnistetty digitaalisia palvelualustoja koskeva selvityshanke. Sen tekijöitä ovat VTT, Aalto ja ETLA. Olemme haastatelleet lukuisia suomalaisyrityksiä alustataloudesta ja selvittäneet vielä suuremman yritysjoukon digitaalisen liiketoiminnan valmiuksia katsomalla tarjoavatko ne asiakkaille, toimittajille ja kolmansille osapuolille mahdollisuuden liittyä niiden digitaalisiin järjestelmiin.
Onko varovaisuus viisautta?
Alustava analyysimme näyttäisi osoittavan, että suomalaiset yritykset tuntevat aika hyvin alustatalouteen liittyvää keskustelua ja odotuksia. Digitalisaatio ja teollinen internet on noteerattu yritysten strategiassa. Strategioita pannaan toimeen esimerkiksi ottamalla käyttöön yritysten sisäisiä prosesseja tukevia digitaalisia alustoja ja jossain määrin myös avaamalla digitaalisia rajapintoja.
Sen sijaan oli hieman yllättävää, ettei useimmilla vakiintuneilla yrityksillä näytä olevan alustatalouteen liittyviä suunnitelmia tai tiekarttoja. Tätä perusteltiin seuraavin argumentein: alustatalouden ei uskota koskevan omaa toimialaa, yritys näkee itsensä laitetoimittajana, asiakkaiden ei nähty haluavan tällaisia palveluita tai omat resurssit nähtiin liian pieniksi dominantin alustan rakentamiseen. Jälkimmäisestä argumentista saatettiin vetää johtopäätös: mennään pelaamaan toisten luomille alustoille ja pyritään pärjäämään siinä pelissä. Harkittu varovaisuus voi olla viisautta, mutta on myös vaara, että menetetään mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa ja kuoria kermaa.
Pienet ovat rohkeita
Varovaiseen linjaan on myös poikkeuksia. Pienillä kasvuhakuisilla yrityksillä ei ole juuri mitään hävittävää ja paljon voitettavaa. Ratti.fi, ”ajokorttien Uber”, haluaa laajentua Eurooppaan ja kasvaa miljardiluokkaan (HS 21.9.2015) ja MaaS Finland ”haluaa mullistaa liikkumisen” (HS 9.2.2016). Vähemmän julkisuudessa olleita alustatalouteen nojaavia yrityksiä ovat teollisuuden alihankintatoimintaa palveleva jakamo.net sekä palkkaus.fi, kotitalouden palkanmaksupalvelu verkossa ja samaa asiaa toisesta suunnasta lähestyvä ukko.fi kevytyrittäjille.
Nämä rohkeat kasvuyritykset tarttuvat alustatalouden tuomiin mahdollisuuksiin. Jos Suomi haluaa olla alustatalouden voittajia, on syytä aktiivisesti poistaa esteitä niiden tieltä. Ehkä ne voisivat olla esimerkkinä myös vakiintuneemmille yrityksille!
Heikki Ailiston kuva: VTT
