Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset kaipaavat yksilöllistä palvelua, tarpeenmukaisia tutkimuksia ja kokonaisvaltaista elämäntilanteen huomioimista. Palvelujärjestelmän ammattilaiset ovat erikoistuneet oman alansa erityiskysymyksiin, mutta ihmisen elämä ei noudattele eri sektoreiden rajoja.

Olemme haastatelleet tutkimushankkeessa Työikäisten monialaisten palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Heidän kokemustensa perusteella käynnistymässä oleville uudistuksille, kuten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalle, Työkykyohjelmalle sekä sosiaaliturvauudistukselle on suuri tarve.

Tuoko työkykyohjelma toimivat palvelut myös työttömille?

Usein pitkittyvän työttömyyden taustalla ovat erilaiset terveydentilaan liittyvät työllistymisen esteet. Haastattelemamme ihmiset kertoivat erilaisista pitkäaikaissairauksista tai vammautumisista, joihin he olivat joutuneet hakemaan apua ja neuvoja usealta lääkäriltä ja asiantuntijalta.

Valitettavan usein kukaan ei osannut tai halunnut ottaa lopullista kantaa tilanteeseen. Tämä johti ohjaamiseen aina uuden lääkärin tarkastukseen tai uudelle kuntoutusjaksolle. Ihmiset olivat neuvottomia tilanteessa, jossa työllistymisen mahdollisuudet olivat heikot erilaisten sairauksien takia, mutta kukaan ei tuntunut osaavan määritellä heidän työkykyään tai juuri heille sopivaa kuntoutusta.

Vuonna 2020 käynnistyvä Työkykyohjelma mahdollistaa ratkaisujen löytämisen tilanteisiin, joissa tarvitaan työkyvyn arviointiin ja tukeen erikoistuneita ammattilaisia. Hyviä toimintamalleja on paikallisesti jo käytössä, mutta ohjelman myötä osaamiseen panostetaan toivottavasti ympäri Suomen.

Työkyvyn tuen osaamista tarvitaan myös työpaikoilla, jotta esimerkiksi työpaikan muutostyöt onnistuvat tarvittaessa.

Joustavammat mahdollisuudet työn tekemiseen

Terveydentilan ja työkyvyn lisäksi heikossa työmarkkina-asemassa olevia haastateltuja huolettivat työllistymisen esteet, jotka johtuvat palkkatulojen ja etuuksien yhteensovittamisen vaikeudesta.

Moni haastateltu haluaisi tehdä kevyitä tai lyhytaikaisia töitä oman työkyvyn puitteissa. Sosiaaliturvan ja palkkatyön yhteensovittaminen koettiin kuitenkin liian vaikeaksi, kun lyhytaikainen työskentely sekoittaa sosiaaliturvan maksamisen uudelleenkäsittelyn myötä.

Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio totesi kolumnissaan, että sosiaaliturvan uudistamista ei voida aloittaa keskustelemalla sen lukuisista teknisistä ongelmista. Sosiaaliturvakomitean työn täytyy lähteä liikkeelle niistä sosiaaliturvan kysymyksistä, joista käydään poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, kuten sosiaaliturvan kannustavuudesta.

Toivottavasti näihin keskeisiin kysymyksiin sisältyvät myös työkyvyn tukea ja sosiaaliturvaa pitkään tarvitsevien ihmisten näkökulmasta olennaiset asiat, kuten kysymys, tavoitellaanko uudessa järjestelmässä kaikille mahdollisuutta työn tekemiseen.  

Teksti: Sanna Blomgren, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos